Hyviä kokemuksia järvien hapetuksesta COOLOX-menetelmällä

Julkaistu: 21.04.2016
Kategoriat: Vesiviesti, Yhdistys

KVVY on kehittänyt kustannustehokasta menetelmää pienten järvien talviaikaisen hapettomuuden hoitoon. -Idea menetelmälle tuli, kun havaittiin, että avantouimareiden käyttämissä järvissä vesi ei kerrostunut talviaikaan normaalisti ja happea riitti koko vesimassassa, toteaa menetelmän kehitystyöstä vastaava limnologi Reijo Oravainen. Menetelmä ristittiin COOLOX:ksi ja ajatusta lähdettiin viemään eteenpäin käytännön kokein ensin kahdessa pienemmässä järvessä talvella 2014-15. Koska alustavat kokemukset olivat erittäin positiivisia, on kokeiluita laajennettu jo useammille erityyppisille järville. -Parhaiten menetelmä näyttäisi muutaman talven kokemuksella sopivan pienille, syvännealueen talviaikaisesta hapettomuudesta kärsiville järville. COOLOX:in ehdoton vahvuus on sen edullinen hinta ja helppo toteutettavuus, toteaa Oravainen tyytyväisenä. Kesäaikaiseen hapetukseen menetelmä ei sovi.

KVVY on kehittänyt kustannustehokasta menetelmää pienten järvien talviaikaisen hapettomuuden hoitoon. Kehitetyn COOLOX-menetelmän ideana on viilentää ja sekoittaa järven vesimassaa talviaikaan, jolloin hapekas pintavesi kulkeutuu vähitellen alusveteen saakka. Vesimassan voimakas viileneminen hidastaa samalla biologista hajotustoimintaa ja hapen kuluminen vähenee. Sekoitus saa aikaan myös laajan sulan alueen, jonka kautta happea sitoutuu pintaveteen diffuusion kautta. Pitkällä aikavälillä syvänteiden pohjalietteet tervehtyvät ja sisäinen kuormitus vähenee, kun pohjan pinta pysyy hapellisena.

COOLOX-menetelmän testaus aloitettiin käytännön kokein Kokemäen Pitkäjärvellä ja Tampereen Ahvenisjärvellä talvella 2014-15. Koska alustavat kokemukset olivat erittäin positiivisia, on kokeiluita laajennettu jo muillekin järville. Kokemäen Pitkäjärvellä koetoiminta aloitettiin talvella 2014 kahdella laitteella. Lämpötilakerrosteisuus purkautui nopeasti ja vesimassa hapettui pohjaan saakka. Syksyn sääoloista johtuen vesimassan lämpötila jäi tavallista korkeammaksi. Talvina 2015-16 lämpötila laski pohjan lähellä nopeasti ja oli lopputalvella alle asteen. Happipitoisuus oli pohjalla yli 8 mg/l. Aikaisemmin lämpimässä alusvedessä vesi oli hapetonta. Myös syvänteen pohjanläheisen veden fosforipitoisuus pieneni hapetuksen aikana huomattavasti.

KVVY Kokemaen Pitkajarven lämpotilatulokset
Kokemäen Pitkäjärven vesimassan lämpötila eri syvyyksillä lopputalvella. COOLOX-hapetus aloitettiin talvella 2014.
Kokemäen Pitkäjärven vesimassan happipitoisuus eri syvyyksillä lopputalvella. COOLOX-hapetus aloitettiin talvella 2014.

Tampereen Ahvenisjärven kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia. Ahvenisjärvellä COOLOX:in vesimassaa sekoittava vaikutus ulottui lopputalvella 12 metriin saakka ja happea riitti koko vesimassassa. Sekoitusvaikutus ei kuitenkaan yltänyt 15 metrin syvänteen pohjalle asti ja pohjan pinta sekoittui ja sai happitäydennystä vasta kevätkierrossa. Vesimassan hapellisuuden lisääntymisellä todettiin Ahvenisjärvellä muitakin myönteisiä vaikutuksia. Veden nitraattipitoisuus lisääntyi talven kuluessa ammoniumtypen vähentyessä. Tämä kertoo redox-olojen paranemisesta. Fosforipitoisuuksien muutokset ovat olleet toistaiseksi Ahvenisjärvellä vähäisiä.

Muilta kokeilussa olleilta järviltä tuloksia on vielä niin lyhyeltä ajalta, että yhteenvetoa on ennenaikaista tehdä. Tampereen Vuoreksessa COOLOX-menetelmästä saatiin hyviä tuloksia Iso Virolaiseen muodostuneen pysyvän suolakerrosteisuuden murtamisessa.

Parhaiten menetelmä näyttäisi muutaman talven kokemuksella sopivan pienille (5-20 ha) syvännealueen talviaikaisesta hapettomuudesta kärsiville järville. Isommillakin järvillä menetelmää voidaan käyttää, mutta pumppuja tarvitaan useampia. COOLOX:in ehdoton vahvuus on sen edullinen hinta ja helppo toteutettavuus.

Ota yhteyttä:

Limnologi Reijo Oravainen puh. 0500 447 442, etunimi.sukunimi@kvvy.fi