Ohjeita trikiininäytteen ottamiseen riistaeläimistä

Julkaistu: 15.09.2017
Kategoriat: Laboratorio, Yhdistys

KVVY:n Rauman laboratorio tutkii mm. luonnonvaraisten eläinten (karhu, villisika, majava, ilves ym.) saastumista trikiiniloisen varalta. Trichinella spiralis on sukkulamatoihin kuuluva loismato, joka on yleinen riistaeläinten loinen. Sitä voi esiintyä myös siassa, hevosessa sekä raatoja syövissä eläimissä. Trikiinimato aiheuttaa trikinoosiksi kutsutun lihassairauden ihmisessä.

Huolellinen lihantarkastus teurastuksen yhteydessä on paras keino välttää tautia. Suomessa kaikki kulutukseen menevät sikojen, hevosten ja mahdollisten villieläinten ruhot tarkastetaan trikiinin varalta. Yksityiseen käyttöön tarkoitettu liha olisi myös hyvä tarkistuttaa. Riistaeläimen lihan kuumentamista suositellaan kauttaaltaan vähintään +70°C:een. Raa’an lihan pakastaminen ei sovellu matojen tappamiseen, sillä Suomessa voi esiintyä riistaeläimissä arktisia trikiinimatolajeja, jotka kestävät elossa läpi pakkaskäsittelyn.

Näytteenotto-ohje riistaeläimille

Villisian ruhoista otetaan kaksi eri paikoista otettua vähintään 25 g lihasnäytettä etujalasta, kielestä, poskilihaksista tai munuaistapeista. Karhun, mäyrän, nutrian, majavan, ilveksen, hylkeen ja muiden mahdollisten trikiinin isäntäeläinten ruhoista otetaan kaksi vähintään 25 g lihasnäytettä, toinen poskilihaksista ja toinen munuaistapeista. Jos näytettä ei saada edellä mainituista ruhon osista, otetaan näytteeksi kaksi vähintään 25 g palasta pallean kylki- tai rintaosista, tai kieli-, poski- tai vatsalihaksista. Näytteet pakataan huolellisesti hyvää hygieniaa noudattaen kukin näyte omaan pussiinsa esim. suljettavaan Minigrip-pussiin ja toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi.

Lisätiedot:

 

KVVY-Raumalab
Lensunkatu 9, 26100 Rauma
raumalab@kvvy.fi
puh. 03 2461 276

Mikrobiologi Kaisa Aro (Rauma)
kaisa.aro@kvvy.fi
Puh. 03 246 1271

Mikrobiologi Pia Sigvart-Mattila (Tampere)
pia.sigvart-mattila@kvvy.fi
puh. 03 2461 211