Tampereen seudun järvien vedenlaatu parantunut

Julkaistu: 29.08.2016
Kategoriat: Vauhtia vesienhoitoon -hanke, Vesiviesti, Yhdistys

Vuonna 1975 käynnistetyn Tampereen seudun kuormittajien yhteistarkkailun tutkimusalue alkaa Näsijärven eteläosasta jatkuen Pyhäjärven, Saviselän, Nokianvirran ja Kuloveden kautta Rautavedelle. Vesistön tilaa seurataan veden laatuun ja biologisiin muuttujiin kohdistuvilla seurannoilla.

Jätevesikuormitus on vähentynyt voimakkaasti asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamisen ja metsäteollisuudessa Tampereella, Nokialla ja Mäntässä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa toteutettujen tuotantomuutosten myötä. Suurin kuormittaja on nykyisin asutus ja sen osalta Tampereen jätevedet. Näsijärven tila on nykyään jopa erinomainen ekologisen luokan ollessa hyvä. Vesi on kirkasta, ravinnetaso on alhainen ja happitilanne on hyvä. Näsijärvi toimii jatkossa myös raakavedenottamona ja lisäksi parantunut veden laatu on mahdollistanut ammattimaisen kalastuksen harjoittamisen.

Myös Näsijärveä seuraavan Tammerkosken veden laatu on ongelmaton. Vaikka Tampereen kaupungin keskustan läpi virtaava Tammerkoski on voimatalouden käyttöön valjastettu, niin sen maisemallinen merkitys on suuri ja lohikalaistutukset ovat mahdollistaneet kalastuksen keskellä kaupunkia.

Pyhäjärven tila on kohentunut pitemmällä aikavälillä huonosta tyydyttäväksi – jopa hyväksi. Pyhäjärvi siirtyi rehevästä luokasta lievästi reheviin vesiin 1990-luvun puolivälissä ja fosforipitoisuudet ovat laskeneet vieläkin. Rehevyys lisääntyy kuitenkin Tampereen jätevesien takia Näsijärveen verrattuna. Rehevyys näkyy myös hapen Näsijärveä nopeampana kulumisena alusvedessä. Vesi on uimakelpoista Pyynikin alue mukaan lukien, kun ennen muinoin Pyynikin uimaranta oli jopa uimakiellossa. Pyhäjärven tilaa on tutkittu myös biologisilla mittareilla ja järven ekologinen tila on kokonaisuutena hyvä. Sinileväongelmia ei ole Pyhäjärvellä yleisemmin todettu. Pyhäjärvellä on merkitystä myös kalastuskohteena kalojen ollessa nykyään hyvälaatuisia. Tärkein saalislaji on kuha, mutta myös kirjolohi-istutuksilla on huomattava merkitys kokonaissaaliissa. Siika olisi yleisesti toivottu saaliskala, mutta sen saaliit ovat heikentyneet 2000-luvulla.

Pyhäjärveen kohdistuva fosforikuormitus sekä Pyhäjärven (Lehtisaaren syvänne) pintaveden fosforipitoisuus 1965-2015.
Pyhäjärveen kohdistuva fosforikuormitus sekä Pyhäjärven (Lehtisaaren syvänne) pintaveden fosforipitoisuus 1965-2015.

Vanajaveden reitin alaosalla sijaitsevan Pyhäjärveä rehevämmän Saviselän veden laatu määräytyy muiden tekijöiden kuin Tampereen suunnalta tulevien vesien mukaan. Tänne kohdistuva jätevesikuormitus on peräisin mm. Hämeenlinnan ja Valkeakosken seuduilta unohtamatta hajakuormitusta, joka lienee nykyisin merkittävin ravinnekuormittaja tällä suunnalla. Saviselän ekologinen tila on tyydyttävä. Leväongelmat ovat edelleen mahdollisia. Kalastollisesti Saviselkä on arvokasta kuha-aluetta.

Kulo- ja Rautaveden veden laatu (ekologinen tila hyvä) määräytyy pääosin Nokianvirrasta tulevien vesien mukaan. Nokianvirran happitilanne on nykyisin hyvä. Typpitaso on noussut Tampereen suunnalla tapahtuneen typpikuorman lisääntymisen myötä. Oleellisempaa on kuitenkin fosforitason pitkään jatkunut lasku. Nokianvirtaan kohdistuvalla paikallisella jätevesikuormituksella ei ole nykyisin suurta merkitystä sen veden laadun kannalta. Kulo- ja Rautaveden veden laatu on myös parantunut huomattavasti 1970-lukuun ja 1980-luvun alkupuoleen verrattuna. Rehevyystaso on ollut kahden viime vuoden (2014 ja 2015) aikana lähempänä lievästi rehevää vesityyppiä kuin rehevää vesityyppiä. Syvänteiden pohjalla esiintyy vieläkin happiongelmia lämpötilakerrosteisuuden aikana. Kalaston osalta Kulo- ja Rautaveden hyvät kuhakannat ylläpitävät varsin runsasta ja monipuolista kalastusta. Luontaisestikin esiintyvän toutaimen luokitus on muuttunut vaarantuneesta tarkkailtavaksi. Maultaan kalat ovat nykyään hyviä, kun vielä 1980- ja 1990-luvuilla osa kaloista arvioitiin ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi.

Pintaveden kesäajan keskimääräiset fosforipitoisuudet Näsijärveltä Rautavedelle 1977-2015.
Pintaveden kesäajan keskimääräiset fosforipitoisuudet Näsijärveltä Rautavedelle 1977-2015.

Lisätiedot:

Hydrobiologi Harri Perälä
harri.perala@kvvy.fi
Puh. 03 246 1204