Usein kysyttyä - KVVY

Usein kysyttyä

Miten jätevesilainsäädäntö muuttui vuonna 2017?

Haja-asutuksen jätevesilainsäädäntö muuttui 3.4.2017. Muutokset koskivat lähinnä jätevesijärjestelmän saneerausaikataulua eivätkä yleistä puhdistusvelvollisuutta tai järjestelmävaatimuksia.

Uudistetussa jätevesilainsäädännössä määritellään erityisen herkät alueet, joilla jätevesien käsittelyn pitää täyttää puhdistusvaatimukset viimeistään 31.10.2019. Erityisen herkiksi alueiksi on määritelty vesistöjen rantavyöhykkeet keskivedenkorkeudesta 100 metrin asti sekä 1. ja 2. luokan pohjavesialueet. Muilla alueilla jätevesiremontin aikataulu on vapaampi ja kiinteistönomistaja voi itse päättää milloin tekee tarvittavat parannukset. Muilla alueilla jätevesijärjestelmän riittävyys tulee tarkistaa viimeistään, kun kiinteistöllä rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- tai muutostyö tai rakennuksen peruskorjaus.

Miksi jätevesijärjestelmä tulee uusia haja-asutusalueella?

Toimiva jätevesijärjestelmä on ensisijaisesti satsaus oman lähiympäristön puolesta. Asianmukainen jätevesienkäsittely vähentää asuinympäristön ja rantojen hygieenisiä haittoja ja hidastaa vesien rehevöitymistä. Myös riski oman tai naapurin kaivon pilaantumiselle pienenee. Jätevesijärjestelmän uusiminen on osa kiinteistön hoitoa ja vaikuttaa kiinteistön arvon säilymiseen samalla tavalla kuin esimerkiksi vesikaton tai ikkunoiden uusiminen. Jätevesijärjestelmän käyttöikä on 15-25 vuotta, ja kun järjestelmä on käyttöikänsä loppupuolella, saneerataan se senhetkisten vaatimusten mukaisiksi.

Mitkä ovat hyväksyttyjä järjestelmiä?

Lainsäädännössä ei ole määritelty hyväksyttyjä puhdistusmenetelmiä kiinteistökohtaiselle jätevesienkäsittelylle. On ainoastaan määritelty taso, kuinka paljon puhdistumista järjestelmässä tulee tapahtua. Pelkällä saostussäiliökäsittelyllä puhdistusvaatimuksiin ei päästä, vaan saostussäiliöiden lisäksi tulee olla varsinainen puhdistusjärjestelmä. Yleisimmin käytettyjä puhdistusmenetelmiä ovat erilaiset maaperäkäsittelyjärjestelmät ja laitepuhdistamot.

Voiko vanhoja saostussäiliöitä hyödyntää uuden järjestelmän osana?

Vanhoja saostussäiliöitä voi hyödyntää, jos ne ovat tiiviit ja hyväkuntoiset. On tärkeää varmistua betonirenkaiden saumojen ja putkien läpivientien tiiveydestä sekä varmistaa, että kaikissa säiliöissä on tiivis pohja. Erityisen tärkeää säiliöiden tiiveys on kohteissa, joissa vanhat säiliöt muutetaan laitepuhdistamoksi lisäämällä puhdistustekniset laitteet vanhojen säiliöiden sisään, sekä alueilla, joissa jätevesiä ei saa imeyttää maaperään.

Saneerausvaiheessa usein päädytään kuitenkin uusimaan myös säiliöt, koska vanhojen säiliöiden tarkistaminen ja kunnostaminen vaatii aikaa ja työtä ja kustannussäästö saattaa jäädä pieneksi. Kun koko järjestelmä uusitaan kerralla, varmistutaan säiliöiden tiiveydestä ja saadaan koko järjestelmä kuntoon yhdellä pihan mylläämisellä. Jos vanhat säiliöt säästetään, on aina vaarana, että ne joudutaan uusimaan ennen muiden järjestelmän osien uusimistarvetta.

Kenelle laitepuhdistamo sopii?

Laitepuhdistamon hyvä toiminta edellyttää riittävän suurta ja tasaista jätevesimäärää ja aktiivista järjestelmän tarkkailua ja hoitamista. Laitepuhdistamo sopii useamman henkilön talouksille, joilla on taitoa ja kiinnostusta sitä hoitaa. Laitepuhdistamo on hyvä ratkaisu pienille tai maastoltaan haastaville tonteille sekä alueille, joissa jätevesien maahan imeyttäminen ei ole mahdollista.

Miten lehmänlanta ja ihmisten jätökset eroavat ympäristökuormitukseltaan?

Taudinaiheuttajien laatu ja määrä lehmänlannassa ja ihmisten jätöksissä ovat erilaisia. Ihmisten jätteissä on enemmän mm. taudinaiheuttajamikrobeita. Lehmänlanta soveltuu ominaisuuksiltaan ihmisperäistä jätettä paremmin lannoitukseen. Kummastakin jätetyypistä valuu ravinteita ympäristöön, minkä vuoksi lehmänlannan levitystä ja ihmisten jätösten päästöä luontoon säädellään lainsäädännöllä.

Miten rangaistaan, jos järjestelmää ei uusi?

Haja-asutuksen jätevesilainsäädännön laiminlyöntiä ei ole erikseen sanktioitu. Jätevesijärjestelmän käytön aikainen valvonta kuuluu kunnan ympäristöviranomaiselle. Ympäristöviranomainen voi ympäristönsuojelulain nojalla antaa ensin kiinteistölle huomautuksen ja tarvittaessa tehostaa sitä uhkasakolla. Pääsääntöisesti asiat kuitenkin pyritään hoitamaan neuvonnalla.

Keitä lainsäädäntö koskee ja voiko uusimisvelvoitteesta vapautua?

Haja-asutuksen jätevesilainsäädäntö koskee kaikkia viemäriverkostojen ulkopuolisia kiinteistöjä, mutta järjestelmän saneeraus on aikarajaan sidottua vain ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöillä. Jätevesisäädökset eivät koske kiinteistöjä, joilla ei ole vesikäymälää ja käytetyn pesuveden määrä on vähäinen (ns. mummonmökit ja valtaosa perinteisistä kesämökeistä). Ikävapautuksen jätevesiremontista saa kiinteistöt, joilla kaikki kiinteistön omistajat asuvat vakituisesti ko. kiinteistöllä ja ovat syntyneet 8.3.1943 tai aiemmin. Ikävapautus ei riipu kiinteistön sijainnista. Ikävapautus ei siirry omistuksen vaihtuessa, eikä se koske vapaa-ajanasuntoja.

Automaattisten vapautusten lisäksi kuka vain voi hakea enintään viiden vuoden lykkäystä remontin tekemiselle. Lykkäystä haetaan kiinteistön sijaintikunnasta siirtymäajan päättyessä. Lykkäyksen myöntämisen kriteereissä huomioidaan esim. hakijan ikään, terveyteen, työllisyystilanteeseen, varallisuuteen ja jätevesien kuormitukseen liittyviä asioita.