Vesistöjen omatoiminen seuranta - KVVY

Vesistöjen omatoiminen seuranta

Lähivesien tilaa voi seurata yksinkertaisilla havaintovälineillä. Kun seurantaa jatkaa samasta havaintopaikasta useita vuosia, oppii vedenlaadun luontaisen vaihtelun ja huomaa helpommin myös muutoksia. Erityisen tärkeää säännöllinen seuranta on järvillä, joille ollaan suunnittelemassa tai jo toteuttamassa vesistön kunnostus- ja hoitotöitä. Omatoiminen vesistöseuranta ei korvaa kattavia laboratoriossa tehtäviä vesianalyysejä, mutta täydentää hyvin muita tutkimuksia ja auttaa havaitsemaan vesistöjen tilan muutokset aiemmin. Kaikki kerätyt seurantatiedot kannattaa tallentaa Järvimeriwikiin, jolloin havainnot ovat kaikkien käytettävissä.

Näkösyvyyden mittaus

Tarkkaile näkösyvyyttä laskemalla narun päässä oleva valkoinen levy veteen veneen varjon puolelta niin, että levy katoaa näkyvistä. Kohta, jossa levy tulee uudelleen näkyviin, on järven sen hetkinen näkösyvyys. Näkösyvyyden pienentyminen kertoo mm. planktonlevien määrän lisääntymisestä ja veden laadun heikkenemisestä.

Ohje näkösyvyyslevyn tekemiseen ja mittaamiseen (pdf)

Vedenkorkeuden mittaus

Tarkkaile vedenkorkeuden muutoksia kiinteästi asetetusta vedenkorkeusasteikosta tai esim. sillanpielestä. Vedenkorkeuden vaihtelut kertovat muun muassa alueen sadannasta ja valuma-alueen vedenpidätyskyvystä. Siihen vaikuttaa mm. valuma-alueella tehdyt ojitukset. Voimakas vedenkorkeuden vaihtelu lisää rannan kulumista ja voi lisätä veden sameutta.

Pintaveden lämpötila

Mittaa pintaveden lämpötilaa tavallisella lämpömittarilla. Lämpötilaa seuraamalla voi ennustaa vesistössä tapahtuvia ilmiöitä. Esimerkiksi leväkukinnot runsastuvat yleensä vasta vesistöjen lämmettyä.

Levien tarkkailu

Levämäärää arvioidaan viikoittain silmämääräisesti asteikolla 0-3 (0 = ei levää, 1 = vähän levää, 2 = runsaasti levää ja 3 = erittäin runsaasti levää). Levien massaesiintymät ovat yleensä sinilevien aiheuttamia. Sinilevistä noin puolet on myrkyllisiä ja leväpitoista vettä ei tulisikaan käyttää juoma-, löyly- tai uimavetenä.

Ohje levän runsauden arviointiin

Kasvillisuuden seuranta

Järven rehevöityessä pohjaruusukekasvit esim. nuottaruoho voivat hävitä ja ulpukka- ja lummekasvustot tihenevät. Myös esimerkiksi osmankäämit voivat lisääntyä ja järviruokokasvustot leviävät sekä tihenevät.

Ohje vesikasvien tunnistamiseen ja poistoon (pdf)

Kalojen ja lintujen seuranta

Järven rehevöityessä petokalakannat taantuvat ja särkikalojen määrä lisääntyy. Vesilintujen lajisto ilmentää saatavilla olevaa ravintoa. Uposkasvien vähentyessä kasveja syövien vesilintujen määrä voi heikentyä ja kalansyöjälintujen, kuten silkkiuikkujen ja koskeloiden määrä lisääntyä.

Vedenalaista maailmaa on mielenkiintoista tarkastella vesikiikarin avulla. Vesikiikari on helppo tehdä itse esimerkiksi muoviämpäristä. Ohje vesikiikarin tekoon