Vanhenevat jätevesijärjestelmät tarvitsevat kunnostusta

Julkaistu: 27.11.2015
Kategoriat: Jätevesineuvonta, Yhdistys

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemä kiinteistökohtainen jätevesineuvontatyö on saatu tältä vuodelta päätökseen. Neuvontakäyntejä tehtiin lähes 2000 kiinteistöllä Hämeessä ja Pirkanmaalla. Neuvontakäyntejä tehtiin kuntien valitsemilla alueilla ja yli 90 prosenttisesti ne suuntautuivat vakituisessa asuinkäytössä oleville kiinteistöille. Neuvontakäynnit olivat asukkaille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Neuvontatyötä rahoittivat Hämeen ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ympäristöministeriön haja-asutuksen jätevesineuvonta-avustuksista.

Neuvontakäyntejä leimasi asukkaiden turhautuminen asian vuosia kestäneeseen vatvomiseen. Yli 70 prosenttia tarkastetuista vakituisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä oli elinkaarensa loppupäässä eli yli 25 vuotta vanhoja. Jätevedenkäsittely perustui pääosin pelkkään saostussäiliökäsittelyyn, jolla ei nykyvaatimusten mukaan saavuteta riittävää puhdistustehoa. Monet järjestelmät olivat myös huonossa kunnossa mm. kannet olivat rikki, säiliöt vuotivat tai purkuputki padotti. Toimivaksi arvioitiin kaikista vesivessallisista järjestelmistä noin viidesosa ja 1990-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuista järjestelmistä vain alle viisi prosenttia. Asukkaiden onkin lähivuosina välttämätöntä saneerauksia tehdä, mutta he eivät ole uskaltaneet niihin ryhtyä, koska lainsäädäntö on jatkuvassa muutoksen tilassa. Kyseessä on iso investointi ja asukkaat haluavat varmistua, että valittu järjestelmä on hyväksyttävä vielä vuosienkin päästä.

Ympäristöministeriön asettama työryhmä julkaisi marraskuun alussa esityksensä lainsäädännön muutostarpeista. Työryhmä ei raportissaan esittänyt muutoksia jätevesien puhdistusvaatimuksiin eli edelleenkin on tavoitteena, että kaikki jätevesijärjestelmät kunnostetaan sitä mukaa, kun ne vanhenevat. Raportissa nostettiin esiin ns. herkkiä alueita, joilla jätevesijärjestelmät tulisi saattaa kuntoon nykyisen siirtymäajan puitteissa 15.3.2018 mennessä. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen neuvontakäynneistä 78 käyntiä (4%) suuntautui pohjavesialueille, 240 käyntiä (13%) ranta-alueille (etäisyys vesistöön enintään 100 metriä) ja 701 käyntiä (39%) tiheästi rakennetuille alueilla (etäisyys naapuriin enintään 100 metriä). Neuvontakäynneillä havaittiin, että erityisalueella asuminen ei juuri näkynyt kiinteistöjen jätevesijärjestelmissä. Asukkaat usein tiesivät asuvansa esimerkiksi pohjavesialueella, mutta eivät tienneet, mitä erityisvaatimuksia se asettaa jätevesien käsittelylle.

Neuvontakäyntien tulokset kootaan talven aikana yhteen raporteiksi. Elokuun loppuun mennessä tehtyjen käyntien tulokset on jo koottu yhteen väliraporteiksi, joihin voi tutustua hankkeen nettisivuilla. Neuvontatyötä jatketaan vuonna 2016, mikäli työlle saadaan rahoitusta.

Vuoden 2015 neuvontakunnat ja kiinteistökäyntien määrä kunnittain:

Häme 947 käyntiä: Hausjärvi (373), Hämeenkoski (189), Kärkölä (246), Padasjoki (84), Riihimäki (55)
Pirkanmaa 994 käyntiä: Ikaalinen (101), Kangasala (144), Kihniö (96), Lempäälä (128), Nokia (111), Orivesi (11), Parkano (94), Pälkäne (149), Sastamala (31), Valkeakoski (13), Vesilahti (48), Virrat (68)

 

Lisätiedot:

Hankevastaava Satu Heino

puh. 050 5603 088

etunimi.sukunimi@kvvy.fi