Mäti-istutukset palauttavat taimenet puroihin

Julkaistu: 21.04.2016
Kategoriat: Vesiviesti, Yhdistys

Pirkanmaalta löytyy vielä alkuperäisiä luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja. Esiintymät ovat kuitenkin hyvin paikallisia. Mätirasiaistutuksilla voidaan luoda uusi lisääntyvä taimenkanta puroihin, joista luontaisesti lisääntyvä kanta on jo kokonaan hävinnyt. Istutuksista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Ylöjärven Myllypurolta, jossa mäti-istutuksia tehtiin ensimmäistä kertaa kevättalvella 2015. Loppukesän sähkökoekalastuksissa parhaalta noin 100 neliön koealalta saatiin peräti 83 kesänvanhaa taimenen poikasta.

Viime vuosina tehdyt kartoitustutkimukset ovat antaneet uutta tietoa Pirkanmaalla esiintyvistä luontaisesti lisääntyvistä alkuperäisistä taimenkannoista. Alkuperäisiä taimenkantoja löytyy uskottua enemmän, mutta esiintymät ovat hyvin paikallisia. Kalojen kulkua virtavesissä rajoittavat niin maanomistajien harkitsemattomasti rakentamat kivipadot, väärin asennetut tierummut kuin suurten vesistöjen säännöstely- ja voimalaitospadot.

Taimenkantojen hoitotyössä tulisikin keskittyä ensisijaisesti luontaisesti esiintyvien taimenkantojen tilan parantamiseen. Virtavesien kunnostuksilla ja kalojen nousuesteiden poistoilla voidaan merkittävästi parantaa alkuperäisten taimenkantojen tilaa siellä, mistä niitä vielä löytyy. Jos taimenkanta on purosta jo kokonaan hävinnyt, voidaan mätirasiaistutuksilla luoda sinne uusi lisääntyvä kanta. Istutuksia suunniteltaessa on hyvä muistaa, että mäti on yleensä Pirkanmaan vesille vierasta Rautalammin reitin taimenkantaa ja sitä ei pidä istuttaa puroihin, joista löytyy luontaisesti lisääntyviä paikallisia taimenkantoja.

Uuden taimenkannan luominen vesistöön vaatii 4–5 vuoden ajan vuosittain tehtäviä mäti-istutuksia. Mäti-istutusten tueksi on usein tarpeen tehdä myös kalataloudellisia kunnostuksia. Kunnostuksilla voidaan mm. vähentää poikasten luontaista kuolleisuutta rakentamalla taimenen poikasille sopivia suojapaikkoja ja edistää kudun onnistumista tekemällä puroihin kutusoraikoita.

Istutustoiminnan kehittämiseksi ja arvioimiseksi on tärkeää seurata istutusten tuloksellisuutta sähkökoekalastuksilla. Parhaiten seuranta onnistuu pienissä purovesistöissä. Istutuksista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Ylöjärven Myllypurolta, jossa mäti-istutuksia tehtiin ensimmäistä kertaa kevättalvella 2015. Loppukesän sähkökoekalastuksissa parhaalta noin 100 neliön koealalta saatiin peräti 83 kesänvanhaa taimenen poikasta. Muiden koealojen poikastiheydet vaihtelivat välillä 15–38 kpl. Neljän eri koskialueen istutuksissa käytettiin yhteensä 2 litraa taimenen mätiä (noin 10 600 mätijyvää).

Toistaiseksi taimenen mätirasiaistutuksia on tehty hyvin vähän verrattuna erityiskalastuskohteiden ja järvialtaiden taimenen kokonaisistutusmäärään. KVVY jatkaa mätirasiaistutuksia ja virtavesien kunnostuksia yhteistyössä osakaskuntien, kalastusalueiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Ota yhteyttä:

Limnologi Heikki Holsti puh. 03 246 1259, etunimi.sukunimi@kvvy.fi