<? the_title(); ?> - KVVY

Virta-hanke

VIRTA-hanke toteuttaa virtavesien kunnostuksia ja kerää samalla tietoa kunnostustoimien vaikutuksista. Hankkeessa kartoitetaan Kokemäenjoen vesistöalueella esiintyviä alkuperäisiä taimenkantoja ja selvitetään taimenkantojen vaelluskäyttäytymistä. Hanke on ensivaiheessa nelivuotinen. Hankkeen rahoitukseen on sitoutunut laaja joukko kuntia, vesialueiden omistajia, ELY-keskus sekä yrityksiä ja yhdistyksiä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tehnyt vuosien aikana tiivistä yhteistyötä kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa alueen virtavesien tilan parantamiseksi. Hoitotyön taustalla on ollut halu palauttaa uittoperatut uomat luonnontilaiseksi. Vanhojen myllyjen ja sahojen toiminnan loppuminen on myös luonut paremmat mahdollisuudet tälle hoitotyölle. Virtavesien ja taimenkantojen hoitotyön tarve on suurta Pirkanmaalla, joten nähtiin tarpeelliseksi käynnistää alueella laaja-alaisempi VIRTA-hanke.

Pirkanmaalaisten kuntien, kalastusalueiden, osakaskuntien ja ELY-keskuksen Järvisuomen kalatalouspalvelut tukemana nelivuotinen VIRTA-hanke käynnistyi vauhdikkaasti vuonna 2018, kun vuoden aikana toteutettiin ennätysmäärä virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteitä. Toimenpiteiden toteuttamista edisti myös edellisenä vuonna alkanut Vapaat Vesireitit –hanke, jonka pää tukija oli EKOenergian ympäristörahasto.

 

ESISELVITYKSET – Suunnitelmallisesti kohti tavoitteita

Virtavesien ja taimenkantojen hoito on pitkäjänteistä työtä, jossa eri hoitotoimenpiteet seuraavat toisiaan. Virtavesien tilan parantavat toimet lähtevät liikkeelle virtavesi-inventoinnilla, jossa vesistön nykytila ja kunnostusmahdollisuudet selvitetään. Vuonna 2018 virtavesi inventoitiin Hämeenkyrön ja Nokia kaupunkien alueella virtaava Lavajoki, joka myös Rokkakoskenjokena tunnetaan. Oriveden kaupungin alueelta inventoitiin puolestaan Kooninjoen reitti.

 

VIRTAVESIEN KUNNOSTUKSET – Tuumasta toimeen

VIRTA-hankkeen yksi päätavoite on lisätä virtavesikunnostusten määrää Pirkanmaalla. Vaikka alueen suurimmat reittikosken ja jokivesistöt ovatkin viranomaistyönä suurimmaksi osaksi kunnostettu viime vuosikymmenten aikana, ovat pienet purokokoluokan vesistön pääosin vielä kunnostamatta.

VIRTA-hanke järjesti vuonna 2018 yhteensä kuusi virtaveden talkookunnostustapahtumaa. Kolme kunnostusta järjestettiin Näsijärveen laskevissa virtavesissä (Myllyoja, Asuntilanjoki ja Peräjoki) ja kaksi (Lähdetoja ja Kovesjoki) Kyrösjärveen laskevissa virtavesissä. Talkookunnostustapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Längelmäveteen laskevassa Taipaleenjoella. Vuoden aikana talkoisiin osallistui yhteensä noin 120 vapaehtoista talkookunnostajaa.

VIRTA-hankkeessa toteutettiin Ylöjärven Myllypuron koneellinen kunnostus. Vapaat Vesireitit –hankkeessa puolestaan muokattiin Taipaleenjoen Myllykoskessa oleva pato kalojen kuljettavaksi.

TUTKIMUS JA SEURANTA – Tutkittu tieto ohjaa toimintaa

Taimenkantojen hoitotyön yksi tärkeimmistä asioista on ensin selvittää, missä tilassa taimenkanta on ja tämän jälkeen pyrkiä selvittämään eri toimenpiteiden vaikutuksia kannan tilan kehitykseen. Vain hyvin suunnitellulla ja riittävällä seurannalla voidaan arvioida eri hoitotoimenpiteiden vaikutuksia ja parantaa toimintaa paremman lopputuloksen saamiseksi.

VIRTA-hankkeessa toteutetuilla sähkökoekalastuksilla kartoitetaan alueella vielä esiintyviä alkuperäisiä taimenkantojen DNA-näytteiden avulla, selvitetään taimenen mätirasiaistutusten tuloksellisuutta ja arvioidaan kunnostustoimien vaikutuksia taimenkantoihin. Sähkökoekalastusta käytetään hyväksi myös taimenten vaellustutkimuksessa, jossa saadut taimenet merkittään merkeillä. Vuoden 2018 aikana sähkökoekalastettiin 17 virtavesistössä yhteensä 79 koealaa.

 

TAIMENEN KOTIUTUSISTUTUKSET – Uusia ja toimivia menetelmiä

Vaikka vesistön taimenkanta olisi ajan saatossa hävinnyt, voidaan se kotiuttaa vesistöön mätirasiamenetelmällä. Taimenen mätirasiaistutus on todettu olevan kustannustehokas ja toimivat tapa palauttaa taimenkanta vesistöihin, joista se on hävinnyt. Mäti-istutuksia ei kuitenkaan tulisi tehdä vesistöihin, joissa taimenta esiintyy luontaisesti taimenkantojen sekoittumisen takia.

Vuonna 2018 KVVY oli toteuttamassa taimenen kotiutusistutuksia ennätysmäärän. Istutuksia tehtiin yhteensä yhdeksään vesistöön ja istutuksissa käytettiin ennätykselliset 22,5 litraa taimenen mätiä. Mäti-istutuksia toteutettiin Näsijärven, Kuoreveden, Längelmäveden ja Rautaveden alueen virtavesiin ja Huittisten Sammun-Sammaljokeen. Vuonna 2018 vallinnut poikkeuksellisen kuiva ja kuuma kesä loi kotiutusistutuksille haasteita, sillä osasta istutusvesistöistä ei saatu sähkökoekalastamalla taimenia saaliiksi. Positiivia yllätyksiäkin oli, sillä Sahalahden Myllyojan ensimmäiset istutukset olivat onnistuneet poikkeuksellisen hyvin. Neljältä koealalta saatiin saaliiksi yhteensä 26 taimenen poikasta.

Vuoden 2018 ehkä merkittävimpänä tutkimuksellisena edistysaskeleena voidaan pitää Ylöjärven Myllypurolla käynnistettyä taimenen vaellustutkimusta. Mätirasiaistutuksilla kotiutettavan taimenen vaelluskäyttäytymistä tullaan selvittämään PIT-merkkimentelmällä seuraavien 3 vuoden aikana. Sähkökoekalastuksilla saaliiksi saatuihin 52 taimeneen asennetut PIT-merkkit ja puron alaosalle asennettu antenni tulevat kertomaan arvokasta tietoa taimenen vaelluskäyttäytymisestä.

 

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, kalastusalueita, toiminnan tukijoita ja vapaaehtoisia talkookunnostajia hyvästä ja tuloksellisesta vuodesta 2018!

 

Lataa vuoden 2018 toimenpiteiden infokirje tästä linkistä

Lisätietoja

Heikki Holsti
Kalasto ja virtavedet
Ympäristöasiantuntija
Puh. 03 246 1259


Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet muodossa: etunimi.sukunimi@kvvy.fi