Loimijoesta tulee tehdä tuttu ja vetovoimainen

Julkaistu: 28.05.2024
Kategoriat: Loimijoen alue, Loimijoki, Vesiviesti-blogi, Yhdistys

Loimijoki-ryhmä tutustui kauden 2025–28 toimintasuunnitelmaan toukokuisessa kokouksessaan, jossa alueen eri sidosryhmät olivat kattavasti edustettuina.

Loimijoen alueen vesien tilaa pyritään tulevalla toimintakaudella edelleen parantamaan valuma-alueiden kunnostushankkeilla, joiden myötä vedenpinnan vaihtelut sekä ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutuminen vähenee. Toimintakaudella tähdätään nimenomaan konkreettisten kunnostustoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tieto lisää arvostusta

Loimijoki-ryhmä sai kokouksen yhteydessä järjestetyssä työpajassa mahdollisuuden pohtia ja antaa palautetta tulevasta toimintasuunnitelmasta. Suunnitelmassa mainitaan, että Loimijoen vaikutusta Kokemäenjoen ja Selkämeren kuormitukseen voisi tuoda entistä enemmän esiin. Suunnitelmassa nähdään myös tarpeelliseksi lisätä asukkaiden ja muiden toimijoiden tietoisuutta alueen vesien kunnosta ja tarjota heille erilaisia mahdollisuuksia omalta osaltaan parantaa Loimijoen tilaa.

Myös ryhmässä painotettiin, että paikalliset tarvitsevat lisää tietoa alueen vesistöistä – ja mahdollisuuksia tutustua niihin, koska lähivesistötkin voivat olla ihmisille hyvin vieraita tai jopa tuntemattomia. Loimijoesta tulisi tehdä ihmisille tuttu ja vetovoimainen paikka, sillä sen myötä syntyy arvostusta ja halua toimia joen hyväksi.

Nainen seisoo aurinkoisella säällä tyynen ja sameavetisen joen edustalla. Maisema on kaunis, ja taustalla näkyy viljasiiloja.
– Virkistyskäytön lisäämisen myötä ihmiset alkavat kiinnittää enemmän huomiota ympäristöönsä, millä on taas laajempaa merkitystä, totesi KVVY Yhdistyksen kehityspäällikkö Hanna Arola.

Suunnitellut vesistönhoitotoimet parantavat alueen virkistysarvoja, ja vastaavasti virkistyskäyttöä tukevat muut toimenpiteet havahduttavat ihmisiä kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös lähivesien tilaan. Uuden toimintakauden tavoitteena onkin toteuttaa ainakin kolme kalataloudellista kunnostushanketta sekä edistää vähintään kolmen sellaisen virkistyskäyttöhankkeen toteuttamista, jotka samalla tukevat vesistökunnostustoimintaa.

Työpajan yhteydessä mainittiin, että Loimijoen arvo tulisi ylipäätään tunnistaa paremmin: se on olemassa oleva veto- ja pitovoimatekijä, joka on toistaiseksi jäänyt hyödyntämättä. Sillä, että ihmisillä olisi mahdollisuus päästä veden ääreen kulkemaan, melomaan tai vaikkapa kalastamaan, on merkitystä myös Loimijoki-työn jatkuvuudelle.

Kuntayhteistyö turvaa jatkuvuuden

Alueen kunnat – Tammela, Forssa ja Jokioinen, Humppila, Huittinen, Loimaa, Punkalaidun ja Ypäjä – ovat kiinteästi mukana Loimijoki-työssä, ja haluavat osallistua työhön pitkäjänteisesti. Kuntien rooli vesienhoidon edistämisessä alueella on merkittävä. Kuntarahoitus koetaan Loimijoki-ryhmässä hyvin tärkeäksi, sillä hankkeisiin sijoitettu raha tulee moninkertaisena takaisin.

Lähikuvassa näkyy heinää ja sen kukintoja. Kyseessä on isosorsimo.
Vieraslaji isosorsimo on joka tapauksessa kaikkien kuntien yhteinen haaste. Sen ratkaisemiseksi tulisi yhdessä kartoittaa alueet, joilla ongelma on pahin, ja löytää tehokas tapa toimia.

Ryhmän kuntatoimijat kaipasivat tilaisuudessa myös konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisissa hankkeissa kunnat voisivat olla mukana. Arola muistutti, että kuntarahoituksen turvin on mahdollista myös ylläpitää verkostoja – mikä on monen kunnan alueella tehtävässä työssä erityisen tärkeää.

Loimijoki-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa.

Uuden toimintasuunnitelman yhteydessä myös Loimijoen pelastusohjelma tullaan päivittämään. Voit tutustua nykyiseen pelastusohjelmaan täällä: Loimijoen pelastusohjelma (arcgis.com)

Teksti: Hanna Määttänen, KVVY Yhdistys; kuvat: Hanna Arola, Hanna Määttänen, Mia-Maria Koski, KVVY Yhdistys

Soita meille Soita meille