Turvemaiden vesienhallinta – maastoretkellä Paimenkivennevalla

Pirkanmaan ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen, KVVY Yhdistyksen sekä KVVY Tutkimus Oy:n järjestämällä maastoretkellä tutustuttiin turvemaiden vesienhallintaan. Yksi kohteista oli Parkanon Paimenkivenneva. Kovesjoen vesistöalueella sijaitseva, todennäköisesti 1960-luvulla ojitettu Paimenkivenneva on tänä vuonna kunnostettu lähemmäs luonnontilaa. Pinta- alaltaan noin 15 hehtaarin laajuisen suon yhteyteen on lisäksi rakennettu kosteikko, joka viivyttää ja puhdistaa suolta valuvia vesiä.

Paimenkivennevalta vesi päätyy Kovesjokeen, jossa esiintyy muun muassa luontainen taimenkanta. Jokea kuitenkin kuormittaa maa- ja metsätalousalueilta tuleva kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Lisäksi ongelmana on virtaamien voimakkaat vaihtelut.

Poistamalla suolta ojituksen myötä kasvuun lähtenyttä puustoa ja tukkimalla suon kuivatusojat on haluttu parantaa Kovesjoen tilaa. Ojien tukkimisen myötä kuormittavaa ainesta ei kulkeudu suoalueelta niin paljon alapuoliseen vesistöön. Alajuoksun puolelle rakennetun kosteikon odotetaan pidättävän kiintoaineita ja ravinteita ja myös vähentävän jokeen päätyvää kuormitusta entisestään. Mitä kauemmin vesi viipyy kosteikolla, sitä paremmin se puhdistuu.

Mutta mitä kertoivat urakan tilaaja, suunnittelija, urakoitsija ja maanomistaja kunnostetun suon ja vastavalmistuneen kosteikon äärellä?

Etualalla näkyy uusi kosteikko (1,7 ha) ja taka-alalla siintää noin 15 hehtaarin laajuinen kunnostettu suo. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus.

Pilottikohteista saatua tietoa tarvitaan

Kunnostetun suon ja uuden kosteikon vesistövaikutukset selviävät tarkemmin vasta pidempiaikaisen seurannan perusteella. Sen sijaan luonnon monimuotoisuuden vahvistuminen on yksi hankkeen keskeinen hyöty, jonka vaikutus on jo nähtävissä, totesi työn tilaajan, Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Anne Mäkynen retkeläisille.

– Nyt jo tekemiemme havaintojen perusteella lajisto on lisääntynyt alueella – myös sellaisten lajien osalta, joita siellä ei ole aikaisemmin havaittu.

Suon kunnostus ja kosteikon rakentaminen ovat osa pilottihanketta, jossa on ollut tarkoitus löytää keinoja, joilla voidaan edistää kestävää vesienhallintaa erityisesti turvepohjaisilla alueilla.

– Tällaiset kohteet toimivat myös esimerkkeinä vastaavia toimenpiteitä suunnitteleville.

Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta mainitsee myös suon ja kosteikon maisema-arvot. – Toivottavasti uusi elementti kiinnostaa ja ilahduttaa metsässä kulkijoita!

Maanomistajilla merkittävä rooli kunnostustoimenpiteiden edistämisessä

Suunnittelija Timo Niemelän (KVVY Tutkimus Oy) mukaan kunnostettu suo ja kosteikko toimivat esimerkkeinä toimenpiteistä, jotka lisäävät valuma-alueen vedenpidätyskykyä sekä vähentävät valuma-alueelta tulevaa ulkoista kuormitusta.

– Vesistövaikutusten rinnalla tällaiset kohteet lisäävät merkittävästi myös luonnon monimuotoisuutta ja tuovat maisemaan vaihtelua.

Kohde on vielä tuore, ja sen lajisto kehittyy vähitellen, kasvillisuus ja eliöstö rinta rinnan.

Suon allikot ja kosteikko muodostavat arvokkaita pesimä- ja ravinnonhankintaympäristöjä muun muassa kahlaajille ja sorsalinnuille.

– Ensi keväänä kohteella odotetaan olevan jo melkoinen siipien viuhuna, kun muuttolinnut saapuvat alueelle. Osa voi jäädä pesimään, ja osa jatkaa matkaansa.

Valuma-alueilla tehtävä vesiensuojelutyö on tärkeää ja sen vaikutukset kantavat pitkälle. Niemelän mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että tieto tällaisista mahdollisuuksista leviää maanomistajien keskuudessa.

– On syytä muistaa, että jos maanomistajat eivät lähde mukaan, ei toimenpiteitä voida yksityismailla toteuttaa.

Suunnittelija Timo Niemelä esitteli mielellään työn tuloksia. – Ihmisten on hyvä nähdä erilaisia vaihtoehtoja vesiensuojeluun ja luonnonhoitoon.

Kosteikkoja ei rakenneta kuin teitä

Vaikka suo- ja kosteikkotyömaat olisi suunniteltu kuinka hyvin, urakoitsijoille ne voivat silti olla hankalia. Timo Niemelän mukaan tämänkaltaiset urakat vaativatkin urakoitsijoilta myös tietynlaista heittäytymistä ja kiinnostuneisuutta.

– Toimintaympäristö on usein huomattavasti ongelmallisempi kuin esimerkiksi rakennustyömailla tai infrarakennuskohteissa.  Esimerkiksi maaston kantavuusongelmat haastavat aivan toisella tavalla.

Kihniöläinen urakoitsija Jari Perälä on ollut mukana rakentamassa useampia kosteikkoja ja pääsi hyödyntämään osaamistaan ja kokemustaan myös näiden kohteiden toteuttamisessa.

– Tässä oppii myös jatkuvasti uutta, totesi kokenut konkari – joka selvästi myös on innostunut uuden oppimisesta.

Urakoitsija Jari Perälällä on erikoisosaamista ja kiinnostusta kosteikkorakentamiseen.

”Nyt on aika korjata entisaikojen virheitä”

Maanomistaja Erkki Rajala sai tietää hankkeesta, kun Timo Niemelä otti tähän yhteyttä. Luonnosta ja vesistöjen tilasta kiinnostunut Rajala oli ehtinyt jo aikaisemmin pohtia Paimenkivennevan ojien tukkimista, joten hänen ei tarvinnut juuri miettiä mukaan lähtemistä.

– Tämä on kotitilani, ja olen kulkenut ja kiertänyt vesillä ja kalassa pienestä pitäen. Vesistöt ovat minulle äärettömän tärkeä asia.

– Aikaisemmin ei ymmärretty, että ojituksista voisi olla haittaa. Nyt on aika paikkailla virheitä.

Maanomistajilla on keskeinen rooli myös vesiensuojeluhyötyjen ja luontovaikutusten ylläpitämisessä, sillä kohteet jäävät maanomistajien hallintaan. Rajala on sitoutunut kosteikon hoitoon ja on päättänyt myös rauhoittaa alueen vesilintujen metsästykseltä.

Erkki Rajala on tyytyväinen tehtyihin kunnostustoimiin, ja haluaa rohkaista muitakin pohtimaan, voisiko esimerkiksi omalla tilalla toteuttaa vastaavia toimenpiteitä.

Teksti: Hanna Määttänen, kuvat: Hanna Määttänen ja Elina Nystedt, ilmakuvat: Pirkanmaan ELY-keskus

Paimenkivennevan ja kosteikon lisäksi maastoretkellä tutustuttiin Metsähallituksen Luontopalvelujen erityisasiantuntija Pekka Vesterisen johdolla noin 30 vuotta sitten ennallistettuun Seitsemisen Koveronsuohon. Lisäksi KVVY Yhdistyksen ympäristöasiantuntija Elina Nystedt esitteli puupuhdistamon toimintaa. Valuma-aluetoimien lisäksi puupuhdistamotyö on Kunnostus 2 -hankkeen osakokonaisuus, ja puupuhdistamojen osalta hankekumppanina on Suomen ympäristökeskus.

Kovesjoen vesistöalue on yksi Vesiensuojelun tehostamisohjelman pilottialueista. Pilottihankkeissa etsitään ratkaisuja maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vesistöpäästöihin ja vesienhallintaan. Kovesjoen ympäristössä on huomioitu turvemaavaltaisen valuma-alueen erityispiirteet. Lisätietoja ympäristöministeriön sivuilta.