Piilijoella ja Kauvatsanjoella etsitään ratkaisuja vedenkorkeuden vaihtelun aiheuttamiin ongelmiin

Piilijoella, Puurijärvellä ja Kauvatsanjoella sekä niiden lähialueilla kärsitään runsaista vedenkorkeuden vaihteluista ja niiden aiheuttamista lieveilmiöistä. Kunnostustoimenpiteiden kohdentamisessa ja suunnittelussa hyödynnetään tuoreita luotaustuloksia sekä paikallista asiantuntemusta.

Alkusyksyllä hankkeen maanomistajille suunnatussa yleisötilaisuudessa Kauvatsan seuratalolla väkeä oli tuvan täydeltä. Tilaisuudessa esiteltiin keväällä 2024 Piilijoella ja Puurijärvellä tehtyjen luotausaineistojen pohjalta tehtyjä päätelmiä tulvien syistä ja mahdollisuuksista hillitä vettymishaittoja jokivarren pelloilla. Syksyllä 2023 luodatun Kauvatsanjoen luotaustuloksia esiteltiin jo keväällä.

Erityisesti vedenkorkeuden vaihteluiden aiheuttamien ongelmien vuoksi tilanteeseen halutaan löytää ratkaisu. Ilmaston lämpeneminen lisää haasteita entisestään esimerkiksi lisäämällä haihduntaa ja muuttamalla virtaamia ja niiden ajankohtaa – mikä osaltaan voimistaa vedenkorkeuden vaihtelua, rantojen eroosiota, veden samentumista ja rehevöitymistä.

– Se, ettei tehdä mitään, ei ole tässä kohtaa ratkaisu, totesi KVVY Yhdistyksen kehitysjohtaja Janne Pulkka Kauvatsassa.

Keskustelut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa mahdollisista kunnostustoimenpiteistä ja niiden sijoittumisesta alueelle on aloitettu.

– Nyt onkin olennaista selvittää, mitä alueella halutaan tehdä, ja kuinka me yhdistyksessä ja hankkeessa voimme olla avuksi.

Piilijoen, Sääksjärven ja Kauvatsanjoen alueiden vesienhallintahankkeen elokuisessa tapahtumassa Kauvatsan seuratalolla pohdittiin keinoja ongelmien selättämiseksi lähes 40 osallistujan voimin.

Paikallistuntemus arvokas lisä karttojen ja luotaustuloksien rinnalla

Luotaustuloksiin ja karttatarkasteluun pohjautuvien faktojen lisäksi myös paikallistuntemuksella on merkittävä rooli ongelmien hahmottamisessa ja kunnostustoimenpiteiden suuntaamisessa järkevästi.

Paikalliset tuntevat ongelmallisten alueiden tai paikkojen historiaa. Kauvatsan-tilaisuudessa muun muassa kävi ilmi, että aikanaan Piilijoen uomaa räjäytettäessä räjäytystyö jäi hieman kesken. Kyseinen kohta joessa aiheuttaa haasteita edelleen.

Maanomistajat myös tuntevat maansa ja osaavat sanoa, kuinka laajalti alueet oirehtivat. Alueen maanomistajien kannattaakin pohtia ja tutkia, onko omilla alueilla paikkoja, joissa voisi tai täytyisi tehdä vesienhallintaan liittyviä toimenpiteitä.

Pulkka painottaa, että ilman yhteistyötä paikallisten maanomistajien ja MTK-Kauvatsan kanssa ei suunnittelua voisi edistää.

– Heillä on sekä nykytilasta että historiasta sellaista tietoa, mitä mistään muualta ei saa.

Olennaista on, että asioista keskustellaan ja ollaan samalla taajuudella – niin maanomistajat, mökkiläiset, kuntalaiset, maanviljelijät kuin lintuharrastajatkin, painottaa KVVY Yhdistyksen Janne Pulkka.

Valuma-aluetta on tarkasteltava kokonaisuutena

Ongelmat alueella ovat moninaisia – ja niin ovat ratkaisutkin. Tilannetta ei ratkaista ainoastaan Piilijoessa tehtävien toimenpiteiden avulla, vaan aluetta on tarkasteltava kokonaisvaltaisemmin ja pohdittava, kuinka vesiä voitaisiin hallita laajemmalla alueella.

Uomarakenteen muuttaminen joiltakin osin esimerkiksi kaksitasouomaksi voisi olla yksi ratkaisu tulvien vähentämiseen. Sen avulla voitaisiin vähentää eroosiota sekä sitoa kiintoainesta ja ravinteita, mikä vaikuttaa myös alapuolisiin vesistöihin.

Säännöstely ja sen aiheuttamat haasteet ovat herättäneet paljon keskustelua alueella, ja ne herättivät runsaasti keskustelua myös Kauvatsan-tilaisuudessa. Pirkanmaan ELY-keskus on hakenut muutosta juoksutusta määrittäviin Mouhijärven ja Kiikoisjärven säännöstelyrajoihin.

Koska ongelmia on muuallakin kuin uomissa, valuma-alueella on joka tapauksessa tehtävä erilaisia vesienhallintatoimia, joiden avulla edistetään maankäyttöä ja samalla tuetaan vesienhallintaa sekä maisema- ja luontoarvoja.

Kauvatsanjoki laskee Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston kuuluisaan lintujärveen, Puurijärveen.

– Kun valuma-alueella suunnitellaan kunnostustoimia, yksittäisten maanomistajien sijaan kannattaa hyödyntää vanhoja ojitusyhteisöjä. Aikoinaan perustetut ojitusyhteisöt voidaan aktivoida uudelleen, ja niiden avulla on mahdollisuus edistää kunnostustoimia kokonaisvaltaisemmin, muistuttaa Janne Pulkka.

Vedenkorkeuden vaihtelu haastoi myös luotaajaa

Keväinen luotaus Piilijoessa oli tyrehtyä veden vähyyteen. Joen luotausta on vaikea suorittaa tulva-aikaan muun muassa kovempien virtausten vuoksi, mutta toisaalta vesi ei saisi olla liian matalallakaan, ettei kulkuväline karahda kiville. KVVY Yhdistyksen suunnittelija Riku Huuskola sai käyttää kekseliäisyyttään saadakseen luotauksen suoritettua Piilijoessa, josta vesi oli huvennut.

Suunnittelija Riku Huuskola luotasi Piilijoen uomaa toukokuussa.

Kaikuluotaus tuottaa laajemman kokonaiskuvan vesistöstä toisin kuin yksittäiset mittaukset.

– Luotaustulokset antavat hyvin suuntaa Piilijoen uoman ja Puurijärven pohjan muodoista, ja tulosten avulla voidaan tehdä päätelmiä mahdollisista ongelmakohdista sekä niiden mahdollisista ratkaisuista, KVVY Yhdistyksen suunnittelija Riku Huuskola selventää.

Piilijoen ja Kauvatsanjoen luotausaineistot löytyvät Piilijoen, Sääksjärven ja Kauvatsanjoen alueiden vesienhallintahankkeen verkkosivulta: Piilijoen, Sääksjärven ja Kauvatsanjoen alueiden vesienhallintahanke – KVVY

Teksti ja kuvat: Hanna Määttänen, KVVY Yhdistys