Karu Kuohijärvi on Jennin kesäparatiisi

Essityllä on takanaan pitkä historia KVVY Yhdistyksen jäsenenä. Essityn ympäristöjohtaja Jenni Vainio on viime aikoina pohtinut erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöihin ja hyvälaatuisen veden saatavuuteen.

Essityn ja KVVY Yhdistyksen yhteinen taival on alkanut ajalta, jolloin vesilaki alkoi velvoittaa vesistöjä kuormittavia toimijoita tarkkailemaan toimintansa ympäristövaikutuksia. Pehmopaperi- ja hygieniatuotteita Nokialla valmistava Essity Finland tunnetaan paremmin Nokian Paperina, jonka tuotteita hyvin moni käyttää päivittäisessä arjessaan.

Jenni Vainio on toiminut yli 20 vuotta Essity Finlandin laatu- ja ympäristöpäällikkönä. Tätä nykyä Jenni toimii Essityllä Euroopan ympäristöjohtajana, ja hän tukee työssään Essityn tuotantolaitosten ympäristötyötä. Jennin konttori on edelleen Nokialla.

Nokian paperitehdas sijaitsee Nokianvirran äärellä. Kuva: Essity Finland/Larieemeli Media Oy

Jenni kuuluu KVVY Yhdistyksen hallitukseen, jossa on mukana teollisuusyrityksiä, kuntia ja yhteisöjä koko yhdistyksen toiminta-alueelta.

Hallitustyöskentelyn myötä yhdistyksen toiminta on Jennille melko tuttua.

– Siitä huolimatta toisinaan uutiskirjettä lukiessa yllätyn, että ahaa, tällaistakin on käynnissä!

Vesien tilaa tulee pohdittua sekä töissä että vapaa-ajalla

– Vesistöistä puhutaan tällä hetkellä melko paljon. En mieti vesien tilaa jatkuvasti, mutta usein. Kuuluu ammattini luonteeseen, että nämä asiat pyörivät mielessä.

Viime aikoina Jenni on pohtinut erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöihin ja hyvälaatuisen veden saatavuuteen.

– Suomessa vesistöjä pidetään tietyllä tavalla itsestäänselvyytenä. Toisaalta ihmiset ovat melko valveutuneita ja esimerkiksi tietävät, mitä vesiin saa päästää ja mitä ei.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös vesiin, ja tietoa ja tietoisuutta vesistä on tarve lisätä. Tietoa vesien tilasta on tarjolla koko Suomen alueella. Ihmisiin voi kuitenkin parhaiten vaikuttaa konkretian avulla, Jenni pohtii.

– Itsellänikin herää heti kiinnostus, kun mainitaan vaikkapa tuttuun ympäristöön sijoittuvat kunnostustoimet.

Jenni myös kannustaa organisaationsa väkeä mukaan KVVY Yhdistyksen toimintaan. Kuten varmaan useimmilla suomalaisilla työpaikoilla, Nokian-tehtaallakin työskentelee paljon kalastuksesta ja luonnosta eri tavoin kiinnostuneita ihmisiä. Heitä on helppo houkutella esimerkiksi osallistumaan kunnostustalkoisiin.

Jenni Vainio toimii Essityllä Euroopan ympäristöjohtajana. Hänen toimistonsa sijaitsee yhä Nokialla.

Vesiensuojelutyö on jatkuvaa

Vesistöjen tilaa uhkaavat haasteet ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana muuttuneet. Teollisuuden jätevesien käsittely on kehittynyt ja kehittyy edelleen, ja vesien tilaa on siltä osin saatu kohennettua.

– Globaalisti teollisuudessa puhutaan tällä hetkellä riskeistä veden saatavuudelle sekä mahdollisuuksista vähentää vedenottoa ja sulkea vesikiertoja. Näiden lisäksi pohditaan vedenkäytön ja kemikaalien käytön optimointia.

– Taannoin yleisemmin vesistöihin liittyvissä keskusteluissa korostuivat esimerkiksi maataloudessa käytettävien lannoitteiden haitalliset vaikutukset. Kun maanviljelyksessä ei enää hulvattomasti käytetä lannoitusta, sitä olisi toivonut, että huono kehitys pysähtyisi. Mutta eihän niin käynytkään. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset huolestuttavat.

– Ja vaikka olen kasvanut siihen, että metsiä pitää voida hyödyntää, valitettavasti myös metsäojitukset ja hakkuut näkyvät vesistöissä.

Jenni mainitsee myös vesistöjen tummumisen, josta on alettu vasta viime aikoina puhua enemmän.

Tummumiskehitystä ei ainakaan toistaiseksi arvioida vesien ekologisen tilan luokittelussa. Luokittelu vaikuttaa välillisesti esimerkiksi vesistövaikutusten arviointiin sekä kunnostushankkeiden rahoitukseen.

Tampereella pääsee aina uimaan

Opiskeluaikanaan Jenni asui vuoden Saksassa. Hän viihtyi, kunnes tuli kesä ja kuuma, ja tuntui, että nyt on päästävä veteen virkistäytymään, mikä ei ollutkaan aivan yksinkertaista.

Silloin järviä ikävöivä Jenni ymmärsi, kuinka ainutlaatuinen juttu Suomen vesistöt uintimahdollisuuksineen ovat.

– Kotona Tampereella pääsi aina järveen. Oletpa missä päin kaupunkia tahansa, aina on uimapaikka kävelymatkan, tai ainakin pyörämatkan, päässä. Suhtautuminen vesiin oli Saksassa aivan toisenlainen. Ei siellä lainkaan ajateltu, että ihmisillä olisi tarve päästä veteen – eikä siihen ollut juuri mahdollisuuksia.

Suvun perinteet jatkuvat kesämökillä Kuohijärvellä

Jenni viettää mielellään vapaa-aikaansa Lammilla, Kukkia-järven yläpuolella sijaitsevalla Kuohijärvellä. Hän omistaa siellä perheineen isovanhempiensa rakentaman, vanhan mökin, jossa hän on viettänyt aikaa lapsesta saakka.

Vesi on tärkeä elementti järviluonnossa viihtyvälle Jennille, joka liikkuu vesillä kanootilla ja soutaen.

– Niin ettei kuulu ääntä paitsi liplatus. Liikkuminen meloen ja soutamalla rajoittaa matkojen pituutta, mutta rentouttaa sitäkin enemmän. Etenkin melomalla näkee kaiken aivan eri perspektiivistä.

– Lapsena mökillä myös snorklattiin. Eihän se niin kovin jännittävää ollut. Toki joskus pohjasta löytyi vaikkapa rapumerta, uppotukkeja tai jonkun uistin, Jenni hymähtää.

Jenni on lapsuudesta asti viettänyt kesiään kirkasvetisen Kuohijärven äärellä. Kuva: Jenni Vainio

Kuohijärven tila on Jennin mukaan hyvä: ekologiselta tilaluokitukseltaan järvi on erinomainen.

– Toki huomaa, että näkyvyys vedessä oli aikaisemmin parempi.  

Mökillä on haluttu ajatella ympäristöä ja pitää veden kulutus mahdollisimman pienenä.

– Mökillä on kantovesi. Siinä pitäydyttiin, kun tehtiin uuttakin rakennusta.

Kun kesällä on sukua koolla, Jenni ilahtuu huomatessaan, että yhteiset muistot ja kesäpuuhat serkkujen kanssa ovat periytyneet heidän lapsilleen. He ovat mökillä kuin kotonaan, ja heti mökille päästyään lapset lähtevät tekemään samoja asioita kuin itse lapsena.

– Omatkin lapset viihtyvät veden äärellä. Tuntuu hyvältä, kun perinteet siirtyvät tuleville sukupolville.

Tunnetko Kuohijärven?

• sijaitsee pääosin Lammilla, Hämeenlinnassa, pohjoispää ulottuu Pälkäneelle
• pinta-ala 35 km², saaria 27
• suurin syvyys on 33 m, keskisyvyys noin 9,6 m
• kuuluu Kokemäenjoen vesistöön: Hauhon reitin latvavedet laskevat Kuohijärven ja Kukkian kautta Iso-Roineeseen, josta reitti jatkuu Ilmoilanselän ja Pinteleen kautta Mallasveteen
• niukkaravinteinen järvi: Iso-Längelmäveden-Hauhon reitille on ominaista luontainen vesien karuus ja kirkkaus, koska valuma-alueella on vähän soita

Lähde: Järvi-meriwiki (SYKE), Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma 2022-27

KVVY Yhdistyksessä on hieman yli 100 jäsentä, jotka muodostavat yhdistyksen ympäristövastuullisen toiminnan perustan. Yhdistyksen jäsenistö koostuu päätoiminta-alueen kunnista, yrityksistä ja yhteisöistä.

Lue lisää:

”Ihan vaikka toisenkin kerran lähtisin!” – SSAB Europe Oy:n Hämeenlinnan tehtaan ympäristöpäällikön ajatuksia vesistä ja vesiensuojelusta

Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistys ry

Luonnonvedet tummuvat – mitä se merkitsee? T. Huttula & M. Marttinen, 2025