Apua viljelysmaiden vesienhallintaan – yleisötilaisuus maanomistajille ja viljelijöille Janakkalassa

Julkaistu: 22.01.2026
Kategoriat: Ajankohtaista, Yhdistys

Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella on käynnissä OMISTAJA-hanke, jonka tavoitteena on löytää maanomistajien kanssa ratkaisuja märkien ja vajaatuottoisten viljelysmaiden aiheuttamiin ongelmiin. Hanke järjestää yhteistyössä Janakkalan kunnan ja Hämeen maaseutupalveluyksikön kanssa yleisötilaisuuden maanomistajille ja viljelijöille.

Märkien ja tiivistyneiden peltojen viljely, muokkaus ja lannoittaminen on työlästä ja vähemmän tuottavaa kuin hyväkuntoisen peltomaan. OMISTAJA-hankkeen avulla halutaankin tukea viljelijöitä pitkäjänteisessä työssä maatalouden tuottavuuden parantamiseksi sekä maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi.

Hankkeen avulla etsitään mahdollisia kunnostuskohteita sekä kartoitetaan asiantuntijoiden avulla vaikuttavia toimenpiteitä ja niiden rahoitusta siten, että hyöty maanomistajille olisi mahdollisimman suuri.

Janakkalan kunta on mukana rahoittamassa hanketta.

– Toivomme, että alueen viljelijät ja maanomistajat löytävät hankkeen kautta keinoja viljelysmaiden vesitalouden parantamiseen, että peltojen satotasoa ja viljelyvarmuutta saadaan nostettua, toteaa Janakkalan maaseutupäällikkö Ari Uotila, joka vastaa myös Hämeen maaseutupalveluyksiköstä.

Märkä peltomaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia viljelijöille, mikä vaikuttaa lopulta viljelijän toimeentuloon. Kuva: Mikko Ortamala

Ojitusyhteisöjen hyödyntäminen avainasemassa

Ojitusten korjausvelka ja sen haitalliset vaikutukset ovat olleet viime aikoina esillä julkisuudessa. OMISTAJA-hankkeessa halutaankin auttaa viljelijöitä viljelysmaiden vesitaloutta parantavien toimien käynnistämisessä. Tähän liittyy aikanaan ojaverkoston ylläpitämiseksi perustettujen ojitusyhteisöjen aktivointi.

Yhteisöjä arvellaan olevan Suomessa noin 20 000, mutta niistä on toiminnassa vain murto-osa.

– Ojitusyhteisö on kuin tiehoitokunta tai taloyhtiö, joka vastaa omalta osaltaan siitä, että peltojen vesitalous toimii, kuvailee hankevastaava, vesitalouden erityisasiantuntija Mikko Ortamala.

Ortamala on erikoistunut erityisesti maatalousalueiden vesienhallintaan, ojitusyhteisöjen isännöintiin ja valuma-alueilla tehtävien kunnostustoimien suunnitteluun.

Yleisötilaisuus viljelijöille ja maanomistajille helmikuussa

Aiheesta keskustellaan helmikuussa viljelijöille ja maanomistajille järjestettävässä yleisötilaisuudessa, jonka aiheena on peltojen vesitalous.

Toimiva vesitalous on olennainen osa maatilan toimintaa, sillä maaperän kosteusolosuhteet vaikuttavat suoraan kasvien kasvuun, maan kasvukuntoon sekä eroosioriskien hallintaan.

– Toimiva peruskuivatus mahdollistaa toimivan salaojituksen. Ja vasta kun vesi saadaan pois pellolta, voidaan alkaa edistää maan kasvukuntoa, havainnollistaa Ortamala.

Asiantuntijana helmikuun tilaisuudessa on myös ProAgria Etelä-Suomen johtava kasvintuotannon asiantuntija Netta Leppäranta.

Janakkalan alueen vesistöt tarvitsevat toimenpiteitä

Viljelysmaiden puutteellinen vesienhallinta ei ole haitallista ainoastaan viljelyn vaan myös vesistöjen kannalta. Vesi ei esimerkiksi imeydy tiivistyneeseen maahan, mikä lisää ravinteiden sekä kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin. Parantamalla viljelysmaiden vedenpidätyskykyä voidaan myös torjua ja ennakoida ilmaston muuttumisen aiheuttamia haasteita.

Kokonaisvaltainen vesienhallinta ottaa huomioon niin ihmisten, elinkeinojen kuin ekosysteemienkin tarpeet. Kaikki hyötyvät, kun vettä käytetään ja johdetaan valuma-alueella viisaasti. (vesi.fi/Maa- ja metsätalouden vesienhallinta)

Janakkalan kunnan vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Niistä suurin osa on välttävässä tai tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Peltojen vesitalouden ja maan kasvukunnon parantaminen vaikuttaa myös alueen vesien tilaan.

OMISTAJA-hanketta edistää Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteuttamisen hankeavustuksista. Janakkalan kunnan lisäksi hanketta rahoittaa Päijät-Hämeen maaseutusäätiö.