Hajakuormitus väheni kuivan syksyn seurauksena

Loppuvuoden 2016 kuivuus on vähentänyt järviin kohdistunutta hajakuormitusta merkittävästi. Tämä näkyy vesien kirkastumisena ja ravinnepitoisuuksien alenemisena. Esimerkiksi Hämeenlinnan alapuolisella Vanajanselällä typpipitoisuus on laskenut edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna peräti 40 prosenttia ja fosforipitoisuuskin 20 prosenttia. Kirkkautta osoittava näkösyvyys on lisääntynyt metrillä.

Tilanne on samantyyppinen myös Vanajaveden-Pyhäjärven reitin loppuosalla sijaitsevalla Saviselällä. Saviselällä veden kirkastuminen on ollut vielä voimakkaampaa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Veden samennus on vähentynyt peräti 80 prosenttia. Muutos näkyy myös fosforipitoisuudessa, joka on pienentynyt yli 40 prosenttia.

Edellä mainitut muutokset veden laadussa ovat nykyisin seurausta hajakuormituksen vaihtelusta, sillä pistekuorman osuus on vain muutamia prosentteja kokonaiskuormasta.

Happivajetta vain pienvesissä

Vaikka virtaamat ovat olleet minimitasolla, merkittävää happivajetta ei reittivesillä esiinny. Esimerkiksi Kokemäenjoessa happikyllästysaste oli 80 prosenttia eli erittäin hyvä. Myös ravinnekuormitus mereen pysyi alhaisena.

Niukka vesitilanne aiheuttaa ongelmia lähinnä pienissä matalissa järvissä, joissa happivaje on selvästi edellistalvea voimakkaampaa. Happitilannetta heikentää järvien hieman aikaisempi jäätymisajankohta ja siihen liittyen veden korkeampi lämpötila. Hapen kuluminen on sitä nopeampaa mitä korkeampi veden lämpötila on. Lauhan talven ansiosta happikadot ja kalakuolemat eivät ole kuitenkaan todennäköisiä. Joissakin vesikasvillisuuden valtaamissa hyvin matalissa järvissä happi saattaa kuitenkin loppua kevääseen mennessä.

Lisätiedot:

Limnologi Reijo Oravainen
Puh. 0500 447 442
reijo.oravainen@kvvy.fi