Hankkeet erityisesti paikallisten apuna

Julkaistu: 02.12.2018
Kategoriat: Ajankohtaista, Yhdistys

KVVY ry huolehtii vesistöjen hyvinvoinnin edistämisestä useiden eri hankkeiden avulla. Yhdistyksen kautta toiminnassa ovat mukana myös jäsenistö ja palvelutoiminnasta vastaavan KVVY Tutkimus Oy ja sen asiakkaat.

Virta-hanke on vuonna 2018 käynnistynyt, nelivuotinen hanke, joka on jatkoa KVVY:n aiemmalle virtavesien hyväksi tehdylle työlle. Hankkeessa on mukana 12 pirkanmaalaista kuntaa ja tähän mennessä kalataloudellisia kunnostustoimia, kuten taimenen kutusoraikkojen tekoa ja mätirasiaistutuksia on tehty yhdeksään eri vesistöön.

Virta-hankkeen lisäksi KVVY:llä on Vapaat vesireitit –hanke, jonka puitteissa kunnostetaan virtavesiä ja poistetaan kalojen nousuesteitä.

Kaikki virtavesien hyväksi toteutetut toimenpiteet pohjautuvat vesistöjen huolelliseen inventointiin, sähkökoekalastuksista saatuihin tuloksiin sekä tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa.

– Virtavesien pitkäjänteinen hoitotyö ja taimenen uudelleen kotiuttaminen sille elinympäristöiksi soveltuviin vesistöihin on vasta alussa, hanketta toteuttava ympäristöasiantuntija Heikki Holsti kertoo.

WWF:n Elina Erkkilä ja KVVY:n Heikki Holsti rakensivat Ylöjärven Myllypurolla syyskuussa järjestetyssä talkootapahtumassa suojapaikkoja taimenille.

KVVY toteuttaa Kangasalan Kirkkojärven kalastorakenteen kunnostusta Hauki-hankkeen avulla. Kirkkojärvi on yksi Suomen rehevimmistä järvistä. Hauki-hankkeessa järvellä toteutetaan laajamittaisia hauki-istutuksia ja niiden seurantaa vuosien 2017-2019 aikana. Kirkkojärvi on luonnonsuojelullisesti arvokas lintuvesi, joka kuuluu Natura 2000 –ohjelmaan. Siksi perinteisempien kunnostusmenetelmien käyttäminen tällä järvellä ei ole mahdollista.

– Hauki-hankkeen tavoitteena on tasapainottaa rehevöityneen Kirkkojärven kalaston rakennetta ja ravintoverkkoa vahvistamalla pysyvästi särkikaloihin kohdistuvaa saalistusta, hankkeessa mukana oleva kalastotutkija Ari Westermark kertoo. Särkikalojen pysyvällä vähentämisellä pyritään pohjaa pöyhivien ja järven sisäistä kuormitusta aiheuttavien kalojen merkittävään vähentämiseen.

Ari Westermark ja Reijo Oravainen istuttivat hauenpoikasia Kirkkojärveen kesäkuun alussa.

Haja-asutusalueiden jätevesiasioiden neuvontaa on KVVY:ssä toteutettu jo kymmenen vuoden ajan Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla. Tietoa on välitetty haja-asutusalueiden kiinteistönomistajille muun muassa 280 eri tapahtuman yhteydessä sekä tarjoamalla tiedotteita paikallisen median käyttöön. Vuoteen 2018 mennessä KVVY:n jätevesineuvojat ovat käyneet yli 8 300 kiinteistöllä. Henkilökohtaista neuvontaa on annettu valtava määrä myös puhelimitse.

– Ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöjä koskeva, vuoden päästä umpeutuva määräaika on näkynyt runsastuneina yhteydenottoina erityisesti nyt syksyn aikana, jätevesineuvontaa tekevä ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie kertoo.

Lauri Sillantie ja Antero Uurtamo kiersivät kesän aikana jakamassa jätevesitietoutta yli 40 kesätapahtumassa.

Järviluontokeskus-hanke on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Ekokumppanit Oy:n yhdessä vuonna 2018 käynnistämä hanke, jossa valmistellaan palvelu- ja liiketoimintamallia Näsijärven rantaan suunnitellulle Järvikeskukselle. Järvikeskuksen valmistelua koordinoi Visit Tampere Oy.

– Järviluontokeskus-hankkeen yhtenä tavoitteena on yhdistää luontotietoa ja elämyksellistä oppimista matkailuun, Satu Heino kertoo.

Vuoden 2018 aikana Järviluontokeskus-hankkeessa on muun muassa luotu uusia tuotteita hyödynnettäväksi vesistömatkailussa. KVVY valmisteli Lähde tutkimaan järveä asiantuntijan kanssa –oppimistuokion, jota pilotoitiin viiden eri ryhmän kanssa osana Tampereen Liikkuva koulu –ohjelmaa.

– Yhteistyö koulujen kanssa on tärkeä osa KVVY:n toteuttamaa ympäristökasvatusta. Syksyn aikana toteutetut oppimistuokiot onnistuivat hyvin ja saimme mukana olleilta kouluilta hyvin positiivista palautetta, Heino toteaa.

Lamminpään koululaiset tutkivat vedenlaatua Tohlopissa lokakuussa.

 

Soita meille Soita meille