Ojavesinäytteistä näkyy, mitä hulevesien mukana päätyy luontoon

– Onhan se hienoa olla luonnossa. Ja työpäivän aikana saattaa nähdä tosi nättejäkin paikkoja, sellaisia, joita ei koskaan tulisi muuten nähtyä, miettii KVVY:n näytteenottaja, iktyonomi Eetu Savilahti. Luonnosta nauttimiseen tiivistyy monen näytteenottajan mielipide työn parhaista puolista. – Se on vastapainoa sille, kun haetaan vesinäytteitä vaikkapa vanhojen kaatopaikkojen ojista, joissa ihmisen käden jälki näkyy huonolla tavalla.

Nyt Eetu on ottamassa vesinäytteitä ojista ja kaivoista. Niiden avulla kartoitetaan uuden asuinalueen hulevesien tilaa, toisin sanoen niistä tutkitaan, mitä alueen valumavesiin päätyy. Eetu toivoo, että viime päivien sateet ovat edes vähän auttaneet ja näytteiden otto onnistuu.

Kuivana aikana vettä ei riitä ojiin asti

Tullaan asuinalueen laidalle, jossa talojen takapihat laskeutuvat metsään. Rinteen alapuolella pitäisi kulkea oja. Ojan paikan näkeekin helposti: uoman yli kulkee puinen kävelyluiska. Uomassa kauempana on peräkkäin olevia vesilammikoita.

Eetu seurailee mittakannu ja muovipullo kainalossaan uomaa pidemmälle ryteikköön, mutta virtaavaa vettä ei näy. Seisovasta vedestä ei näytettä voi ottaa, koska siitä ei saada vertailukelpoista tietoa. Täytyy palata autolle ja toivoa, että seuraavassa paikassa tilanne on parempi. Eetu tutkailee tarkkaan karttasovellukselta, missä seuraava näytteenottopaikka sijaitsee. Uuden asuinalueen maisemat muuttuvat jatkuvasti, eikä kulkeminen onnistu vanhasta muistista.

Seuraavakin oja on kuiva. Voisiko vesi kenties kulkea jotain toista reittiä? – Ei auta kuin olla silmät auki maastossa, mutta yleensä vesi kulkee luonnossa samoja uomia, Eetu valaisee.

Näytteenottajan työssä tarvitaan pelisilmää

Kentällä liikuttaessa tarvitaan hienotunteisuutta ja sosiaalisia taitoja. Vieras auto ajelemassa epäilyttävän hiljaa tai pysäköitynä outoon paikkaan voi herättää monenlaista huomiota, uteliaisuutta ja joskus ärtymystäkin. Pikkuteillä kulkiessaan ja kylien ihmisiä jututtaessaan näytteenottajat saavat myös nähdä ja kuulla kaikenlaista.

Tällä näytteenottokerralla eräs tienvarren asukas pysäyttää auton ja jää rupattelemaan niitä näitä. Rupattelun lomassa mies tulee ilmoittaneeksi, että naapurilla ei ole toimivaa jätevesijärjestelmää. Eetu kuuntelee ja nyökkäilee ymmärtäväisenä, kunnes on pakko jatkaa matkaa. Toimitilojen ulkopuolella, ihmisten parissa liikkuva näytteenottaja on KVVY:n kasvot, joten kohteliaisuus ja sosiaalinen pelisilmä ovat näytteenottajalle välttämättömiä ominaisuuksia.

Näytteiden lisäksi laboratorioon välitetään myös muita havaintoja

Vesinäytepullojen lisäksi laboratorioon välitetään muitakin havaintoja. Yhdellä näytteenottopisteellä Eetu jää miettimään, häivähtääkö vedessä jokin ylimääräinen tuoksu. Lomakkeeseen kirjataan ”lievä, tunnistamaton haju”.

Seuraavassa näytteenottopaikassa Eetu huomaa veden pinnassa kevyesti kuultavan harmaan kalvon. Tieto veden pinnalla olevasta tunnistamattomasta aineesta välitetään myös eteenpäin.

Tupakantumpit päätyvät sadevesikaivoista ojiin

Viides kohde. Tavallista vähävetisempi, lähes seisahtanut oja. Eetu tarkkailee hetken ojan pintaa, ja laskeskelee, liikkuisiko vesi kuitenkin hieman. Eetu kauhoo näytteen uomasta ja kaataa sen pulloon. Kirjataan varmuuden vuoksi ”vesi seisova”.

Rutiininomainen näytteenottoreissu saa pohtimaan valumavesien merkitystä. – Ihmiset eivät välttämättä tiedä, että hulevedet kulkeutuvat yleensä sadevesikaivoista suoraan luontoon, Eetu arvelee. Tämänkin kirkasvetisen ojan pohjalla likoaa lukuisia hulevesien mukana kulkeutuneita tupakantumppeja, joille Eetu nyrpistää nenäänsä. Ihmisen käden jälki.

Eetun vinkit ojavesinäytteen ottajalle:

• varmista, että vesi virtaa selvästi, jotta näytteestä saadaan vertailukelpoista tietoa
• puhtaat välineet ja pullot
• mukaan tarpeeksi pulloja: on varauduttava, että näytteitä tarvitaan useampia
• poikkeavat olosuhteet tulee merkitä muistiin
• näyte tulisi saada puhtaasta paikasta, jossa ei ole esimerkiksi roskia, jotka saattavat vaikuttaa veden laatuun

Teksti ja kuvat: Hanna Määttänen

Blogikirjoitus on osa KVVY:n viestintäharjoittelija Hanna Määttäsen toimittamaa ”Näytteenottajan matkassa”- sarjaa, jossa tutustutaan KVVY:n näytteenottajien työhön ja erilaisiin näytteenottomenetelmiin.