Yleiskunnostussuunnitelman avulla uutta intoa kunnostustoimiin Tottijärvellä

Nokian Tottijärvellä toimivan Tottijärven järvenhoitoyhdistys ry:n toive saada aikaan entistä pysyvämpää parannusta järven tilaan innosti yhdistysläiset selvittämään tarkemmin, mitä järven eteen voisi tehdä. Näin ollen yhdistys päätti, että järvelle olisi hyvä laatia yleiskunnostussuunnitelma. Haastattelimme Tottijärven järvenhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Aimo Järvistä kunnostuskokemuksiin ja yleiskunnostussuunnitelmaan liittyen. Lisäksi kysyimme vinkit KVVY Tutkimus Oy:n tutkimusinsinööri Riina Ruususaarelta siitä, mitä yleiskunnostussuunnitelma usein pitää sisällään, ja miksi sellainen olisi hyvä olla laadittuna.

Sinileväkukinnot toivat rannankäyttäjät saman pöydän ääreen

Kolmisenkymmentä vuotta sitten Tottijärven ranta-asukkaat ja mökkiläiset totesivat yksissä tuumin, että järven sinilevätilanteelle on tehtävä jotain. Näin sai alkunsa Tottijärven järvenhoitoyhdistys ry. Vuosikymmenien aikana järvenhoitoyhdistys on ehtinyt tehdä monipuolista kunnostustyötä Tottijärven tilan parantamiseksi.

– Kunnostustoimiin tartuttiin heti yhdistyksen perustamisen jälkeen ja vuosien mittaan olemme niittäneet, ilmastaneet ja tehokalastaneet, Tottijärven järvenhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Aimo Järvinen kertoo. Viime vuosina kunnostustöiden pääpaino on kuitenkin ollut ilmastuksessa, hän jatkaa.

Vesikasvien niittoa vuonna 2017. Kuva: Aimo Järvinen, Tottijärven järvenhoitoyhdistys ry.

Onko vuosien uurastus sitten tuottanut tulosta?

– Vaikka sinileväkukinnoista ei ole päästy kokonaan eroon, on järven sinilevätilanne vuosien varrella ehkä jossain määrin kohentunut, mutta syitä tähän voi vain arvailla, Aimo tuumii. Vesikasvillisuuden osalta toistuvilla niitoilla on saatu pidettyä kasvillisuutta melko hyvin kurissa, mutta edelleen on alueita, joilla vesikasvillisuus jostain syystä vaikuttaa valtaavan alaa, hän toteaa.

Suunta kohti vaikuttavampia toimia

Ekologiselta tilaltaan Tottijärvi on luokiteltu välttäväksi, joten työtä järven eteen näyttäisi edelleen riittävän. Pitkäaikaisen puheenjohtajan luovuttua tehtävästään, puheenjohtajaksi lupautui Aimo Järvinen. Hänestä alkoi muutama vuosi sitten tuntua, ettei tähän asti tehdyillä kunnostustoimilla saatu enää lisää parannusta aikaan järven tilassa.

– Yhdistyksen oli aika pysähtyä pohtimaan tulevia toimia – jatkettaisiinko vanhalla mallilla, tehtäisiinkö jotain uutta vai lopetettaisiinko kokonaan, hän muistelee.

Tottijärven onneksi yhdistys päätti jatkaa ja tehdä jotain uutta, jolla voisi saada entistä pysyvämpiä parannuksia aikaan järven tilassa. He päättivät selvittää huolella, mistä Tottijärven kuormitus muodostuu, ja mitkä toimet olisivat todennäköisesti tehokkaimpia järven tilan kohentamisessa – oli siis laadittava yleiskunnostussuunnitelma.

– Myös ELY-keskusten harkinnanvaraisten avustusten hakumahdollisuus oli hyvä porkkana uusia toimia mietittäessä, Järvinen vinkkaa.

Tottijärven järvenhoitoyhdistyksen hakemus tuotti tulosta ja myös kaupunki tuli mukaan. Myös yhdistyksen jäsenmaksuilla kerättyä rahaa toki piti käyttää. Rahoituksen selvittyä Tottijärven järvenhoitoyhdistys tilasi yleiskunnostussuunnitelman KVVY Tutkimus Oy:ltä.

Mikä ihmeen yleiskunnostussuunnitelma?

– Yleiskunnostussuunnitelma on vesimuodostumalle laadittu vedenlaadun parantamiseen tähtäävä suunnitelma, jonka sisältö vaihtelee hieman alueen ominaisuuksista ja alueelle soveltuvista toimenpiteistä riippuen, tiivistää KVVY Tutkimus Oy:n tutkimusinsinööri Riina Ruususaari. Yleiskunnostussuunnitelman pääpointti on käytännössä kuitenkin sekä alueen virkistyskäyttöarvon nostaminen että vesistön tilan parantaminen, hän jatkaa.

Yleiskunnostussuunnitelman perusrungon Riina kuvailee koostuvan 1) tilannekuvan luomisesta ja soveltuvien tutkimusten valinnasta, 2) tutkimusten teosta ja tulosten tulkinnasta sekä 3) toimenpide-ehdotusten muotoilusta tulosten perusteella.

– Pääosin yleiskunnostussuunnitelman laatimisessa edetään valuma-alueen tarkastelusta varsinaiseen vesimuodostumaan, eli niin sanotusta isosta kuvasta tarkempiin yksityiskohtiin, hän summaa.

Yleiskunnostussuunnitelmalla saadaan luotua hyvä käsitys siitä, millaisilla toimenpiteillä alueella voidaan saada toivottu vaikutus aikaan.

– Yleiskunnostussuunnitelmilla pyritään esittämään konkreettisia tutkimustietoon perustuvia toimenpide-ehdotuksia ja antamaan tietoa vesimuodostuman nykyisestä tilasta sekä tilaan mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä, jolloin toteutettavaksi valittujen toimenpiteiden täytäntöönpano on perusteltua, Ruususaari valottaa.

Lisäksi Järvinen painottaa, että on hyvä muistaa yleiskunnostussuunnitelman olevan nimensä mukaisesti yleinen suunnitelma, jonka pohjalta voidaan valita asioita tarkempaan suunnitteluun ja toteutukseen.

Tottijärven sisäistä kuormitusta tutkittiin sedimenttinäytteiden avulla. Kuva: KVVY:n valokuva-arkisto.

Tottijärven yleiskunnostussuunnitelmassa pureuduttiin valuma-alueen ominaisuuksiin ja ojien tuomaan kuormitukseen, järven sisäiseen kuormitukseen sekä tehtiin niittokohteiden yleiskartoitus ja kalastotarkastelua. Ruususaari toteaa Tottijärven yleiskunnostussuunnitelman olleen työ, jossa valuma-aluetarkastelun perusteella kunnostustoimenpiteiden pääpainoksi nousi selvästi maatalouden kuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet.

– Yllättävin elementti oli maaperän eroosioherkkyyden tarkastelu, joka toi ilmi lähes kaikkien laskuojien olevan erityisen eroosioherkkiä, hän muistelee.

Yhteistyö ja viestintä on arvokasta

– Myös kaikenlainen yhteydenpito ja yhteistyö eri tahojen välillä kunnostussuunnitelmien laadinnassa ja kunnostustöiden toteuttamisessa on tärkeää, Järvinen painottaa. Paikallisilla ranta-asukkailla on usein erittäin hyvä käsitys siitä, miten juuri heidän järvensä toimii, ja mikä on sen historia.

Omalta osaltaan hän päätti syventää yhteistyötä ja yhteydenpitoa yhdistyksen ja vesialueen omistajan kesken menemällä aktiivisesti mukaan Pajulahden-Tottijärven osakaskunnan toimintaan.

– Näin yhdistys saa tietoa osakaskunnan asioista ja päinvastoin, Järvinen toteaa.

Tottijärven järvenhoitoyhdistys ry

Teksti: Hanna Arola, KVVY ry

Kuvat: Yläkuva: Hanna Arola, KVVY ry; tekstissä olevat kuvat: KVVY:n valokuva-arkisto ja Aimo Järvinen, Tottijärven järvenhoitoyhdistys ry

Blogikirjoitus on osa Vauhtia vesienhoitoon II -hanketta. Vauhtia vesienhoitoon II -hanke on KVVY ry:n ja Etelä-Suomen Salaojakeskuksen yhteishanke, jossa tarjotaan kunnostusneuvontaa Pirkanmaan alueen paikallistoimijoille ja ylläpidetään alueellista vesistökunnostusverkostoa. Tutustu tarkemmin https://kvvy.fi/yhdistys/vauhtia-vesienhoitoon-ii/.