Satavesi-ohjelma – Yhdessä Satakunnan vesistöjen hyväksi jo lähes 20 vuotta

Toimivien yhteistyöverkostojen merkitys on oleellista myös vesienhoidon edistämistyössä. Satakunnassa vesistöohjelma Satavesi on toiminut maakunnan vesistöjen parhaaksi jo lähes 20 vuoden ajan kooten yhteen alueen vesienhoidosta kiinnostuneita tahoja. Tutustuimme tarkemmin Satavesi-ohjelman toimintaan haastattelemalla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Johanna Lanttoa, joka on ollut usean vuoden ajan mukana Satavesi-ohjelman toiminnassa. Lisäksi kysyimme paikallisen kunnostusyhdistyksen, Hirvijärven kunnostusyhdistys ry:n, näkemyksiä Satavesi-yhteistyön merkityksestä toiminnalleen.

Avointa vuoropuhelua heti alkumetreiltä

Satakunnan vesistöohjelma sai virallisesti alkunsa huhtikuussa 2002, jolloin Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan TE-keskus allekirjoittivat ohjelmasopimuksen parantaakseen Satakunnan vesistöjen tilaa ja käyttökelpoisuutta. Myös kaikki alueen kunnat ilmaisivat mielenkiintonsa maakunnan vesistöihin lähtemällä mukaan yhteistyökumppaneiksi. Jo heti ohjelman alkuvaiheessa pyrittiin rakentamaan avointa keskustelua eri tahojen välille.

– Elokuussa 2002 järjestettyyn vesistöohjelman aloitusseminaariin oli kutsuttu laaja joukko elinkeinoelämän, hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen edustajia sekä lukuisia paikallisia vesistöjen käyttöä ja suojelua edustavia yhteisöjä, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Johanna Lantto kertoo. Tuolloin yli 100 henkilöä saapui paikalle keskustelemaan vilkkaasti maakunnan vesistöistä ja niiden ongelmista ja osallistumaan aktiivisesti ohjelman toteuttamiseen, hän jatkaa.

Liki 20 vuotta sitten aloitettu työ Satakunnan vesistöjen hyväksi jatkuu edelleen, vaikkakin toiminnan aktiivisuus on vaihdellut vuosien mittaan.

– Välillä toiminta on ollut hiljaisempaa, kun esimerkiksi aktiivisesti Satavesi-työtä eteenpäin vieneet hankkeet ovat loppuneet, Lantto toteaa.

Päällimmäisenä mielessä ovat kuitenkin ohjelman suurimmat onnistumiset, joiksi Johannan mielestä nousevat juuri vuoropuhelun ja tietoisuuden lisääminen vesiasioissa. Satavesi on myös onnistunut auttamaan monien pienten ja suurempienkin vesistöhankkeiden suunnittelussa ja käynnistämisessä, hän lisää. Ohjelman jatkon osalta Lantto toivookin, että Satavesi tulisi edelleen olemaan Satakunnassa tärkeä yhteistyöverkosto, jonka toiminta edistäisi vesien hyvää tilaa ja vesistökuormituksen vähentämistä sekä lisäisi vuoropuhelua eri tahojen sekä kansalaisten välillä.

Koekalastustalkoot Satavesi-ohjelman alkuvuosilta. Kuva: Satavesi-ohjelman valokuva-arkisto.

Kunnostajan tuki- ja tiedonsaantikanava

Kunnostajan näkökulmasta Satavesi-ohjelma pyrkii tukemaan hankkeiden toteuttajia niin hankkeiden suunnitteluvaiheessa kuin toteutuksessakin. Lisäksi Satavesi-ohjelma panostaa monipuoliseen viestintään vesiasioista.

– Ohjelmassa järjestetään muun muassa erilaisia tapahtumia, kuten seminaareja ja teemapäiviä sekä tutustumiskäyntejä vesiensuojelu- ja kunnostuskohteisiin, Lantto kertoo.

Kysyttäessä paikallisen kunnostusyhdistyksen kokemuksia Satavesi-ohjelmasta, vastauksissa nousivat esiin nimenomaan tiedonjako ja vertaistuki, mitä he ovat saaneet ohjelman kautta. Satavesi-ohjelma toimii pääsääntöisesti kolmen alueellisen ryhmän kautta: Karvianjoki-ryhmä, Kokemäenjoki-ryhmä ja Eurajoki-Lapinjoki-ryhmä, jotka käsittelevät myös Selkämeren rannikkovesien kysymyksiä. Karvianjoki-ryhmässä mukana olevan Hirvijärven kunnostusyhdistys ry:n mukaan ryhmästä on ollut hyötyä, ja ryhmän järjestämät tilaisuudet ovat olleet erittäin hedelmällisiä.

Ketkä sitten voivat päästä mukaan?

– Ryhmiin pääsevät mukaan kaikki halukkaat vesien ja ympäristöasioiden parissa toimivat tahot, kuten paikalliset toimijat sekä kuntien, koulutus- ja tutkimuslaitosten, yritysten, yhdistysten ja yhteisöjen edustajat, Lantto kertoo. Tarkoituksena on, että Satavedessä toimivien kolmen vesistöalueryhmän kautta kaikki Satakunnan vesiasioiden parissa ahkeroivat henkilöt ja tahot pääsevät keskenään keskusteluyhteyteen, hän tiivistää. Ryhmän jäseneksi voi hakea ottamalla yhteyttä ryhmien yhteyshenkilöön, jonka yhteystiedot löydät täältä.

Voit tutustua Satavesi-ohjelmaan sekä Sataveden vesistöalueryhmiin tarkemmin täältä.

Teksti: Teksti: Hanna Arola, KVVY ry
Kuvat: Yläkuva: Kati Saarni, koekalastuskuva: Satavesi-ohjelman valokuva-arkisto.

Blogikirjoitus on osa Satakunnan vesistöneuvonta -hanketta. Satakunnan vesistöneuvonta -hanke on KVVY ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke, jossa tarjotaan kunnostusneuvontaa paikallistoimijoille ja toimitaan tiiviissä yhteistyössä myös Satavesi-ohjelman työryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin https://kvvy.fi/yhdistys/satakunnan-vesistoneuvonta/.