Heinijärvellä uskotaan yhteistyöhön

Kun kesäpäivänä varpaita järvessä huljutellessa rantavedestä jää ihoon möhnää ja järven pohja on täynnä humusta, on pakko toimia. Mökkinaapureista löytyi useita samanmielisiä, ja syntyi ajatus yhdistyksen perustamisesta. Toiminta lähti nopeasti liikkeelle, ja Heinijärven suojelu ry sai alkunsa vuonna 2006.

Lähistöllä, Jänijärvellä, oli vireillä oleva järvikunnostushanke, johon heinijärveläisetkin päättivät osallistua ja pääsivät näin tutustumaan hankemaailmaan. Vaikka hanke ei suoraan hyödyttänyt Heinijärveä, yhdistyksen hankkeesta saama kokemus oli jatkoa ajatellen arvokasta. Viranomaiset ja muut toimijat ja heidän toimintatapansa tulivat tutuiksi, ja samalla oma yhdistys tuli tutuksi muille. Saadun kokemuksen ja verkostojen turvin oli helpompi lähteä rakentamaan omaa jatkohanketta.

Heinijärven suojelu ry:n puheenjohtaja Jouko Elomaa neuvookin uusia toimijoita soluttautumaan tavalla tai toisella mukaan muiden hankkeisiin. – Silloin näkee myös toisten virheet, ettei kaikkea tarvitse oppia yrityksen ja erehdyksen kautta itsekseen.

Avoimuus ja yhteiset tavoitteet vähentävät vastustusta

Heinijärveläiset halusivat omassa hankkeessaan torjua järven vedenkorkeuden vaihtelua, eroosiota sekä maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön, ja suunnitelmissa oli rakentaa pohjapato helpottamaan vedenpinnan vaihtelun aiheuttamia ongelmia.

Pohjapatosuunnitelma kuitenkin kariutui muutaman tahon vastustukseen. – Vaikka pyrittiin olemaan avoimia ja rehellisiä, tiedotus yhdessä kohtaa ontui, harmittelee Elomaa. Hankesuunnitelman laatinut konsulttiyritys ei ottanut huomioon järven alapuolisia asukkaita, jotka kokivat jääneensä tiedon ulkopuolelle. – Ei pienillä kylillä riitä, että tehdään lain mukaan, vaan pitää ottaa myös inhimilliset näkökulmat huomioon. On tärkeää koota kaikki heti alkuvaiheessa mukaan!

Vaikka yksi suunnitelma kaatui, hankkeet jatkuvat

Vaikka pohjapatoa ei saatu, on järven vedenkorkeuden vaihtelua ja sen aiheuttamia ongelmia pystytty rajoittamaan muilla, pienemmillä toimenpiteillä. Alueelle on rakennettu esimerkiksi laskeutusaltaita, riistakosteikkoja ja pohjakynnyksiä.

Matalassa ja rehevässä Heinijärvessä toimenpiteiden vaikutusta on vaikea arvioida täsmällisesti, koska järven tila on aina vaihdellut paljon. Järven veden laatu ei ole kuitenkaan enää huonontunut, ja kiintoaineiden valumia on pystytty toimenpiteillä hieman rajoittamaan. Vedenkorkeuden vaihtelut ovat myös tasaantuneet jonkin verran, mikä ilahduttaa järven ympärillä olevien noin 60 kesämökin asukkaita. Lisää toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan. Laskeutusaltaita on tulossa lisää, kunhan kolmen paikallisen yhdistyksen ja Metsäkeskuksen yhteishanke toivottavasti pääsee vauhtiin.

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Mustialan toimipisteen opiskelijoita on ollut mukana hankkeissa sekä Heinijärvellä että läheisellä Jänijärvellä. Oppimista on tapahtunut molempiin suuntiin. Tuorein aikaansaannos on opiskelijoiden kanssa tehty pelikirja, joka sisältää Heinijärven alueella tehdyt toimenpiteet, tutkimustuloksia sekä tulevaisuuden toimenpide-ehdotuksia. Pelikirja auttaa hahmottamaan, mitä kaikkea on saatu aikaan, ja sen pohjalta mietitään, mitä seuraavaksi tehdään.

Yhdistys hyötyy monipuolisesta osaamisesta

Yhdistystoimintaan ja hankkeisiin on tärkeää saada erilaisia ihmisiä mukaan. Paitsi että erilaisten ihmisten myötä on mahdollista ymmärtää erilaisia näkökulmia, hankkeessa voi olla yllättävää hyötyä monenlaisesta osaamisesta. Viestinnälliset vahvuudet helpottavat suuresti hankkeen eteenpäin viemistä. – Ja kuorma-autoilijan tai maanrakennusalan kokemus on sananmukaisesti arvokasta, sillä säästyy pitkä penni, kun tarjouksia voidaan arvioida paremmin, Elomaa muistuttaa. Tällä hetkellä yhdistyksessä iloitaan, että hallitukseen on nyt saatu mukaan kemistin koulutuksen saanut henkilö, jolla on myös paljon kokemusta projektityöstä.

Yhteishankkeet säästävät vaivaa

Hanketta suunnittelevaa Elomaa kannustaa olemaan utelias, ottamaan selvää ja hakemaan rohkeasti kokemuksia muilta. Siten voi eliminoida turhia töitä aina yhdistyssäännöistä lähtien, ja saada tietoa valmisteilla olevista hankkeista, joista ei aina uutisoida edes paikallisesti.  Näin voi löytyä myös kumppaneita tuleviin hankkeisiin.

– Jokaisella yhdistyksellä olisi mahdollisuus toteuttaa hankkeita yksinkin, mutta yhteishankkeet säästävät huomattavasti vaivaa. Kun voi auttaa toinen toistaan, kokonaistyömäärä jää pienemmäksi, kuvailee Elomaa. Tavoite kaikilla on kuitenkin yhteinen, seudun vesistön kunnon parantaminen.

Heinijärven suojelu ry

www.heinijarvi.fi

Teksti: Hanna Määttänen
Kuvat: Heinijärven suojelu ry

Blogikirjoitus on osa Yhteinen Loimijoki -työtä. KVVY ry koordinoi vesienhoidon edistämistä Loimijoen alueella ja toteuttaa erilaisia neuvonta- ja kunnostushankkeita yhteistyössä alueen kuntien, Ely-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin kvvy.fi/loimijoki.