Ihmiset eivät tiedä, että tällaistakin voi tehdä

Julkaistu: 15.08.2024
Kategoriat: Ajankohtaista, Vesiviesti-blogi, Yhdistys

13-vuotias Samu Tapaila ei ollut ensimmäistä kertaa talkoissa. Rapuojan lähellä perheensä kanssa mökkeilevä Samu on kalamiehiä, ja kalastusvehkeet ovat aina reissatessakin mukana. 

– Uusiin paikkoihin tutustuu paremmin, kun etsii, löytyisikö jokin sopiva paikka kalastamiseen. 

Kunnostustalkoisiin hänet sai jälleen halu auttaa – ja mukava ilmapiiri. 

– Parasta on se, että ihmiset eivät tunne toisiaan ja kaikki juttelevat kaikille.  Ja kun tietää, että tässä tehdään hyvää. 

– Hienoa on myös, että tässä näkee muutoksen aivan saman tien. 

Vasemmalla etualalla on lippalakkipäinen poika. Taustalla näkyy virtaavaa vettä sekä vehreää kasvillisuutta.

Samu Tapailan mielestä kunnostustalkoot ovat kivaa hommaa.

Hyötyliikuntaa parhaimmillaan!

Virtavesikunnostustalkoisiin osallistuakseen ei kuitenkaan tarvitse olla kalamiehiä eikä tarvitse oikeastaan tietää aiheesta mitään. Asiantuntijat ovat paikalla ohjeistamassa, ja työ on loppujen lopuksi aika yksinkertaista. Rapuojalla talkoolaisten suurimpana tehtävänä oli lapioida kiviä sankoihin ja siirtää sangot uomaan. Sangot siirtyvät helpoimmin, kun niitä siirretään ketjussa talkoolaiselta toiselle – ja mitä enemmän on talkoolaisia, sitä kevyemmäksi työ käy, kunhan ämpäreitä ei täytetä piripintaan. 

Toki tarvitaan myös tyhjien sankojen siirtelijöitä, yksittäisten kivien heittelijöitä ja huoltojoukkoja, joten puuhaa löytyy jokaiselle osallistujalle. 

Mies seisoo työvaatteet päällä purossa ja kaataa sangosta jotakin veteen.

Sora siirtyy sanko kerrallaan suunniteltuihin kohtiin.

Vanhempi, lippalakkipäinen mies on metsässä.

Paljon luonnossa viihtyvä, kajaanilainen Veikko Lavonen tuli paikalle lähellä asuvan siskonsa miehen houkuttelemana. 

Talkootapahtumissa yhdistyy hyöty ja huvi: tälläkin kertaa talkoolaisjoukko sai liikkua kauniissa ympäristössä ja samalla toimia sen hyväksi. Edes ennusteiden mukainen rankkasade ei hyydyttänyt hymyä vaan pikemminkin levensi sitä. 

Luonnon monimuotoisuus vahvistuu talkoovoimin

Virtavesikunnostuksissa ennallistetaan ihmisen muokkaamia virtavesiä lähemmäs luonnontilaa, jotta ne voisivat tarjota mahdollisimman monipuolisen elinympäristön eri lajeille.  Jokia, puroja ja ojia on aikanaan perattu virtauksen tehostamiseksi tai tukinuiton mahdollistamiseksi. Lisäksi niissä saattaa olla silta- ja tierumpuja tai patoja, jotka estävät esimerkiksi kalojen luontaista kulkua. 

Virtavesi-inventoinnin ja sähkökoekalastusten perusteella Rapuojassa on luontainen taimenkanta.  Lähdepohjaisesta Kuhmajärvestä Längelmäveteen laskevassa purossa saattaa olla otolliset olosuhteet taimenen lisääntymiselle ja taimenkannan vahvistumiselle, mutta siihen tarvitaan apua. 

Metsän keskellä virtaa pieni joki, etualalla näkyy virtaavaa vettä uomassa. Taka-alalla on ihmisiä, joilla on sanko kädessä.

Saman tien voi nähdä, kuinka virtaus uomassa muuttuu kunnostustoimien ansiosta. Monimuotoinen ja polveileva uoma tarjoaa suojaa ja lisääntymismahdollisuuksia paitsi taimenille myös muulle eliöstölle.

Ensimmäiset kunnostustalkoot Rapuojalla järjestettiin vuonna 2022. Alueen maanomistajat olivat jo sitä ennen muokanneet ojassa sijaitsevan patorakenteen sellaiseksi, että se ei enää estä taimenten vapaata liikkumista.  Sen jälkeen on ollut mahdollista aloittaa uoman kunnostaminen, osuus kerrallaan. 

Osallistujia on yhdistyksen talkoisiin riittänyt, uudet käsiparit ovat kuitenkin aina tervetulleita. Ihmiset tuntevat niitty- ja vieraslajitalkoot, mutta virtavesien kunnostaminen ei ole yhtä tuttua.

Oransseihin sadeasuihin pukeutuneet naiset työskentelevät. Taustalla näkyy lehtipuita sekä vanha, hirsinen aitta.

– Ihmiset eivät tiedä, että tällaistakin on mahdollista tehdä, totesi talkoisiin työtoverinsa kanssa osallistunut Minna Uosukainen (kuvassa vasemmalla). KVVY Yhdistyksen hallitukseen kuuluva Uosukainen halusi tulla itsekin tutustumaan kunnostustoimintaan.

Kotiinviemisiksi hyvää mieltä

Kuorma-autolastillinen soraa katosi tien varresta Rapuojan uomaan sanko kerrallaan, kun reippaat talkoolaiset ja yhdistyksen oma väki ahkeroivat puronvarsimetsän siimeksessä. Lisäksi Rapuojalla käänneltiin ja kannettiin uomasta perattuja kiviä takaisin uomaan. 

Rapuojassa virtaava vesi samentuu hetkellisesti, kun purossa työskennellään. Mutta ei mene kauankaan, kun uoma on taas kirkas. Silloin myös näkee sen, mitä talkoissa on saatu aikaan.

Etualalla näkyvien, vanhojen havupuunoksien välistä näkyy virtaavaa vettä sekä puron reunalla olevia kiviä. Kivien päällä on sammalta. Taustalla näkyy metsää.

Uoman pohjalla näkyy tuoretta kutusoraikkoa, joka helpottaa taimenen lisääntymistä. 

Sadoista ämpärillisistä kannettuja kiviä muodostui Rapuojaan 13 kutusoraikkoa. Suuremmat kivet tarjoavat suojaa puron eliöstölle. Vesi virtaa pohjan pinnanmuutosten ansiosta elävämmin, ja uomaan muodostuvat kosket ja suvantopaikat ovat molemmat tarpeellisia luonnon monimuotoisuuden kannalta.  

Aikaisemmin tasaisena virrannut vesi polveilee ja pyörteilee. Tarkkasilmäinen erottaa jo ravut ja ahvenet puron pohjaa vasten. 

Onpa tämä kaunis oja, huokaisee yksi talkoolaisista. Pitkäjänteinen työ tarjoaa myös pikavoittoja.


Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry järjestää virtavesikunnostustalkoita alkusyksyisin. Syksyllä 2024 on mahdollista osallistua vielä seuraaviin talkoisiin:

  • 7.9. Kangasala, Sahalahden Myllyoja
  • 21.9. Nokia, Kyynioja

Lue lisää: Virtavesien ja taimenkantojen hoitotyö – KVVY

Teksti ja kuvat: Hanna Määttänen, KVVY Yhdistys

Soita meille Soita meille