Kiintymys paikkaan sitoutti järven hoitoon

Kesällä 2015 sinilevätilanne oli todella paha ja mietimme jopa kaupan purkua, Mäyhäjärven rannalta aiemmin samana vuonna kesämökin ostaneet Sari Lintunen ja Jere Mäkelä kertovat. He kuitenkin pitivät paikasta niin paljon, että päättivät jäädä ja laittaa asiat kuntoon. He aloittivat jakamalla ilmoituksia, joiden tarkoituksena oli kerätä väkeä toimimaan järven hyväksi.

Järven tila tuli yllätyksenä

Lintusella ja Mäkelällä ei ennen kesämökin ostoa ollut siteitä Mäyhäjärven seudulle. He etsivät pitkään sopivaa mökkiä, joka olisi sopivalla etäisyydellä pääkaupunkiseudulta ja jossa palvelut olisivat suhteellisen helposti saavutettavissa.

– Ihastuimme tähän paikkaan molemmat jo ensimmäisellä näytöllä, Sari Lintunen kertoo.

Hänen mukaansa he kyllä kuulivat sinileväongelmasta, mutta saivat sellaisen käsityksen, että tilanne olisi parantunut.

– Meille ehkä hieman vähäteltiin ongelmaa. Tämä on kuitenkin pohjavesialuetta ja meidän annettiin ymmärtää, että asioista pidettäisiin täällä huolta.

Todellisuus paljastui jo ensimmäisenä kesänä, kun sinilevälautat ajautuivat omaan mökkirantaan ja vesikasvillisuus valtasi lahdelmat.

Suojeluyhdistyksestä uusi harrastus

Kun Sari Lintunen ja Jere Mäkelä kiersivät jakamassa ilmoituksiaan järven ranta-asukkaille, heille selvisi, että Mäyhäjärvellä on jo olemassa suojeluyhdistys. Yhdistyksen toiminta oli kuitenkin lakannut joitakin vuosia aiemmin puheenjohtajan kuoltua yllättäen.

– Monet kertoivat toivoneensa, että toiminnalle löytyisi uusi vetäjä. Me sitten otimme tästä kopin, Lintunen kertoo.

Jere Mäkelä valittiin pian Mäyhäjärven Suojeluyhdistyksen puheenjohtajaksi ja Sari Lintunen sihteeriksi.

– Ensimmäisenä vuonna päivitimme jäsenrekisterin kuntoon ja käynnistimme yhteistyön tärkeimpien sidosryhmien eli Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa, Lintunen kertoo.

Tositoimiin kesällä 2018

KVVY päivitti vuonna 2017 Mäyhäjärvelle aiemmin laaditun kunnostussuunnitelman. Lisäksi KVVY:n Vauhtia Vesienhoitoon –hanke on auttanut suojeluyhdistystä rahoituksen hankinnassa ja niittotöiden suunnittelussa.

Kunnostustyöt käynnistettiin kesällä 2018 vesikasvillisuuden niitolla Hoivastenlahdesta ja Niemenlahdesta.

– Saimme ELY-keskukselta avustuksen, jonka turvin ostimme niittotyön urakoitsijalta. Niittojätteen siirto rannasta läjitysalueelle tehtiin suojeluyhdistyksen talkootyönä, Lintunen kertoo.

Alunperin urakka piti toteuttaa paalaavalla niittokoneella, mutta isoa laitetta ei ollutkaan mahdollista saada vesille Mäyhäjärven rannoilta. Suojeluyhdistys päätyi lopulta tilaamaan työn IMH-Tekniikalta, jonka Truxor DM5000 –laite saatiin järvelle heinäkuun puolivälin jälkeen.

Niittojäte läjitettiin lähistön pelloille kuivumaan. Myöhemmin se muokataan lannoittamaan peltoa.

Pitkäjänteinen työ jatkuu

Vesikasvillisuuden poiston lisäksi Mäyhäjärvellä pyritään vähentämään pohjaan sedimentoituneiden ravinteiden vapautumista veteen. Tätä tapahtuu järvissä kemiallisesti silloin, kun pohjan läheisestä alusvedestä loppuu happi.

– Mäyhäjärvellä on ollut jo vuosien ajan kaksi hapekkaampaa pintavettä pohjalle kierrättävää ilmastinta. Nyt olemme vaihtaneet toisen paikkaa niin, että se hapettaa isompaa syvännettä, Sari Lintunen kertoo.

Seuraavaksi Mäyhäjärven Suojeluyhdistys järjestää Venetsialaiset –tapahtuman elokuun lopussa. Tapahtuman tarkoituksena on paitsi lisätä ranta-asukkaiden verkostoitumista, myös kerätä varoja järven kunnostustyöhön.

Suojeluyhdistyksessä toimiminen on Lintuselle ja Jyri Mäkelälle tärkeä harrastus. Heidän tavoitteenaan on saada järven rehevöityminen kuriin ja parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia.

– Panostamme tähän molemmat hyvinkin 100 tuntia vuodessa. Pelkästään vesikasvillisuuden niitto ottaa useita päiviä.

Palkinto työstä odottaa todennäköisesti vasta vuosien päästä. Tavoite kuitenkin kannustaa jatkamaan.

– Järven kunnostuksesta hyötyvät kaikki ranta-asukkaat, sillä virkistyskäyttömahdollisuuden paranevat.