Kunnostustalkoissa onnistunut vuosi takana

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY Yhdistys) järjesti vuoden 2022 aikana yhdeksät virtavesien kunnostustalkoot, joissa oli mukana yhteensä 117 talkoolaista. Tehtyjä talkootyötunteja oli 702 tuntia, ja talkoilla saatiin toteutettua 43 soraikkoa. Talkoolaiset siis antoivat jälleen mittavan työpanoksen Pirkanmaan virtavesityöhön!

Yhdistyksessä on nyt viime vuosien aikana saavutettu hyvä, 8–9 kunnostuksen taso syksyä kohden. Tämänhetkisillä henkilöresursseilla kunnostukset pystytään jatkossakin pitämään tällä tasolla, jos Virta-hankkeen rahoitus jatkuu entisenlaisena. Kunnilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä saatu taloudellinen tuki yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen avustuksen kanssa on tulevaisuudessakin ratkaisevassa asemassa alueellisen virtavesien ja taimenkantojen hoitotyön toteuttamisessa.

-Ensi vuonna tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun talkookunnostusten organisointi aloitettiin yhdistyksessä. Yhdeksän vuoden aikana on talkoissa tehty yhteensä hurjat 253 soraikkoa, yhdistyksen virtavesiekspertti Heikki Holsti laskee. Tänä vuonna virtavesityöhön Heikin pariksi on saatu Sami Ojala, joka on kalastotutkimukseen erikoistunut ympäristöasiantuntija. Sami on tuttu jo aiemmilta kesiltä, jolloin hän on ollut kenttäkaudella apuna virtavesityössä, mutta tänä kesänä Sami siirtyi kokonaan KVVY Yhdistyksen porukkaan mukaan. Lisäksi kesällä Heikki ja Sami saivat muutamaksi viikoksi myös kesätyöntekijän auttamaan sähkökoekalastuksissa. Talkoorutistus osuu muiden virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimien kanssa kiivaimpaan kenttäkauteen, joten se vaatii virtavesityötä tekeviltä tiivistä panostusta kesän loppuun ja syksyyn.

– Nyt kun kunnostustoimintaa on ollut pian kymmenen vuotta, alkaa jo olla selkeästi tarvetta kutusoraikoiden huoltotoimille, jotta kunnostetut kohteet myös pysyisivät taimenelle soveltuvina. Tänä vuonna onkin otettu ohjelmaan kunnostettujen kohteiden huolto, johon tulevaisuudessa tarvitaan lisää resursseja ja vapaaehtoisia aktiiveja. Tavoitteena on saada aktivoitua myös paikallisia pitämään huolta kunnostuskohteista, Sami kertoo.

Vaikka talkoot ovatkin työn näkyvin osa, on talkoiden takana aina pitkä työ jo ennen varsinaista talkoopäivää. Ensin täytyy kartoittaa ja inventoida kunnostukseen soveltuvat kohteet. Tämä tarkoittaa karttojen tutkiskelua ja maastopäiviä virtavesiä tutkien. Kartoittavat sähkökoekalastukset puolestaan antavat tietoa taimenen ja muiden kalakantojen tilasta, mikä on olennaista tietoa kunnostustoimien suunnittelussa ja niiden toteuttamisessa. Sopivien kohteiden löydyttyä täytyy kunnostustoimet suunnitella, hankkia lupia viranomaisilta, pyytää suostumuksia maanomistajilta ja vesialueen omistajilta ja osakaskunnilta. Toimista täytyy myös tiedottaa kalatalousalueita ja kuntia sekä kaikkia muitakin osapuolia etukäteen, jotta kaikki asianosaiset ovat selvillä, mitä ollaan tekemässä ja milloin.

Iso osa työtä ovat sähkökoekalastukset, joiden avulla tutkitaan, ovatko tehdyt kunnostustyöt olleet tuloksellisia. Nykyisin KVVY Yhdistys toteuttaa kunnostustalkoiden yhteydessä sähkökoekalastuksen, jotta talkoolaiset pääsevät näkemään kohteen kalataloudellisen tilan ennen kunnostusta. Sähkökoekalastuksen seuraaminen on jännittävä tapahtuma ja herättää seuraajissa aina innostusta. Saatu saalis punnitaan, tulokset kirjataan ylös ja kalat vapautetaan, jonka jälkeen talkoot voivat alkaa. Talkoiden vetäjinä Heikki ja Sami ohjaavat tekemistä, jotta lopputulos olisi tarkoituksenmukainen, mutta jokainen talkoolainen saa myös toteuttaa itseään.

Talkoisiin ovat kaikki tervetulleita, ja jokaiselle löytyy varmasti tekemistä. Talkooporukassa on yleensä aina mukana sekä uusia tulokkaita että aktiiveja, jotka käyvät useissa talkoissa vuosittain. Tavoitteena on, että joka vuosi mukaan saataisiin uusia talkoolaisia, ja heitä oli tänäkin vuonna ilahduttava määrä. Tänä syksynä käyttöönotettu sähköinen ilmoittautumislomake on ollut hyvä työkalu talkoojärjestäjille. Kun yhteystiedot ovat kootusti saatavilla, saadaan helpommin viestittyä talkooporukalle, jos ennakkotietoihin tulee muutoksia. Myös talkoomuonitusten tarve voidaan etukäteen arvioida tarkemmin. Kaikki saavat vatsansa täyteen, eikä ruokaa jää hukkaan.

-Talkoisiin on helppo tulla matalalla kynnyksellä tutustumaan. Mielelläni näkisin, että vaikkapa perheet tulisivat viettämään reipasta ulkoilupäivää talkoiden merkeissä. Samalla lapset saisivat konkreettista ympäristökasvatusta omassa lähiympäristössään ja oppisivat huolehtimaan siitä alusta alkaen. Talkoot ovat onnistuneet silloin, kun kaikille osallistujille on jäänyt talkoista hyvä mieli ja positiivinen kokemus kotiin viemisiksi, Heikki kertoo.

Talkoolaisten ohella tärkeässä roolissa mahdollistamassa virtavesityötä ja sen jatkumista ovat kumppanit ja sponsorit. Kunnat ja kaupungit ovat yleensä lähteneet tukemaan alueellaan tehtävää työtä, ja myös joitakin yrityskumppaneita on vuosien mittaan tullut mukaan. Tänä vuonna työtä tukivat mm. Rudus Oy ja Hämeen kuljetus antamalla soraa kunnostuskohteisiin. Lääninkuljetus puolestaan tuki soralla Turkimusojan talkookunnostamista ja Prisma Koivistonkylän Ruoan verkkokauppa tarjosi tähän talkooseen talkooeväät.

Ensi vuonna talkookunnostuksilla on siis juhlavuosi, kun ensimmäinen vuosikymmen saadaan täyteen. Juhlavuoteen valmistautuminen alkaa jo talvella, kun seuraavat kunnostuskohteet laitetaan mietintään. Kenties juhlavuoden kunniaksi kokonaiset 10 talkookunnostusta?

Lisätietoa virtavesityöstämme ja kunnostustalkoista löytyy täältä.