KVVY Yhdistyksen hankkeet kunnan ympäristötyön tukena

Satakuntaan, Jämijärven rantamaille sijoittuneen Jämijärven kunnan asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat arvostavat lähivesistöään. Kunnan tavoitteena on veden laadun jatkuva parantaminen yhteistyökumppaneiden avulla.

Jämijärvellä on paraikaa käynnissä kaksi KVVY Yhdistyksen hanketta. Toisessa rakennetaan kosteikko, joka tukee myös Markulahden alueen kehitystyötä, ja toisessa tehdään taustatyötä valuma-aluekunnostuksille sekä tekninen suunnitelma turvetuotannossa olleen alueen ennallistamiseksi.

– Olemme voineet hyödyntää yhdistyksen asiantuntemusta, ja olemme säännöllisesti yhteyksissä Elinan [Nystedt] kanssa, kertoo Jämijärven kunnanjohtaja Aku Autio.

Varsinaiset ympäristöpalvelut Jämijärvellä toteuttaa Kankaanpään kaupunki. KVVY Yhdistyksen Ikaalisten reitin vesienhoitotyötä koordinoiva Kunnostus-hanke on kuitenkin ollut Jämijärven vesienhoitotyön tukena hankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen hakemisessa.

Aution mukaan erityisesti pienessä kunnassa kumppanuudet ovat tärkeitä.

– Ei meillä ole mahdollisuuksia yksin vetää tällaisia hankkeita, mutta yhdessä voidaan tehdä.

Jämijärveläiset arvostavat kalavesiään

Satakuntaan, Jämijärven rantamaille sijoittuneessa kunnassa järvi koetaan tärkeäksi.

– Mitä paikallisten kanssa olen jutellut, Jämijärven arvo vesistönä on korostunut.

Aution mukaan järvi on monille paikallisille ja vapaa-ajan asukkaille hyvinvoinnin lähde, jonka äärellä he viettävät paljon aikaansa. Hänen mielestään jämijärveläiset ja kunnan vapaa-ajan asukkaat suhtautuvatkin järveen hyvin lämpimästi juuri siksi, että se on heille tärkeä virkistys- ja harrastuspaikka.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita Jämijärven tilasta. Sekin on varmasti vaikuttanut, kun on ymmärretty, mistä kuormitus tulee, ja kuinka kuormituksella on pitkäaikainen merkitys esimerkiksi kala- ja rapukantoihin, pohtii Jämijärven kunnanjohtaja Aku Autio. Kuva: Aapo Koivumäki

Paikallisille on kalastus ja pilkkiminen tärkeää. Paikallinen yhdistys, Jämijärven kalastusharrastajat ry, polkaisi muutama vuosi sitten käyntiin jigikisat. Mukana on tätä nykyä 40 venekuntaa, ja kisa onkin nyt Suomen suurimpia.

– Tämäkin korostaa järven merkitystä paikallisille: että yhteisöllisyydestä ja intohimosta syntyy tällaisia tapahtumia ja ne jäävät elämään.

Viime vuoden toukokuussa Jämijärven koulun vanhempainyhdistys, Jämijärven osakaskunta ja 180-oppilainen koulu järjestivät yhdessä kalastuspäivän, jolloin koko koulu oli järvellä kalassa. Tarkoitus oli viettää kiva päivä sekä rohkaista myös paikallisia lapsia ja nuoria kalastuksen pariin.

Kalastuspäivänä koululaiset tutustuivat kalastamisen ohella myös esimerkiksi kalojen perkaukseen. Kuva: Lauri Kurki

Kosteikkohanke tukee Markulahden alueen kehittämistä

Jämijärven länsiallas on ekologiselta tilaltaan vain tyydyttävä, minkä vuoksi järven valuma-alueella on tarve tehdä kuormitusta vähentäviä kunnostustoimia. KVVY Yhdistyksen hankkeessa rakennetaan kosteikko kuntataajaman länsipuolelle, Markulahden alueelle. Kunnan suunnitelmissa on lisätä luonnonkauniin alueen virkistyskäyttöarvoja pitkällä aikavälillä. Alueella on jo muun muassa koirapuisto, koiranuittopaikka, matonpesupaikka ja yrittäjien vierasvenelaituri, ja aluetta halutaan kehittää edelleen.

– Kunnan kannalta kaikkein merkityksellisintä olisi saada kevyen liikenteen yhteys Markulahden ja Avennon asuinalueen välille, vesijättöä pitkin.

Kahdessa vaiheessa toteutettava kosteikko muokkaa maisemaa, jossa on nyt tiheää pajukkoa ja joutomaata.

– Ehkä jossain vaiheessa alueelle voisi saada lampaitakin laiduntamaan, Autio haaveilee.

Kuntalaiset tutustuivat Markulahden kosteikkosuunnitelmiin KVVY Yhdistyksen järjestämässä maastopäivässä syksyllä 2025. Kuva: Elina Nystedt

– Kyllä itseäni kiinnostaa, kuinka kosteikko lähtee tulvaherkällä alueella ajan myötä toimimaan. Luotan yhdistyksen suunnitelmiin, ja toivon, että kosteikosta on iloa!

Kosteikon sijainti ei Aution mielestä ole ensisijainen, mitä tulee ravinnekuormituksen hillitsemiseen.

– Jos kokonaisuutta ajattelee, niin valuma-alueella on paljon kosteikoille sopivia paikkoja, joissa ravinnekuormaa voisi keventää. Markulahti ei todennäköisesti ole vaikuttavuudeltaan aivan parhain, mutta tällä hetkellä helpoin toteuttaa. Alue on osin kunnan maata ja se myös toimii näkyvänä esimerkkinä muille.

– Toivon, että maanomistajat Markulahden myötä kiinnostuvat kosteikkojen toteuttamisesta ja saavat myös asiantuntija-apua projekteilleen.

Strategisena tavoitteena vesistöjen veden laadun jatkuva parantaminen

Keskeisin vesistöihin liittyvä tavoite kunnassa on vesistöjen veden laadun jatkuva parantaminen. Siihen sisältyvät jokiin liittyvien toimenpiteiden, kosteikkojen ja muiden kunnostustoimien suunnittelu, jotka parantavat Jämijärven tilaa.

Järven itäisen altaan veden laatu on hyvä. Kuormitus järven länsiosaan on tullut aikojen saatossa turvetuotannon myötä jokia, muun muassa Naurisjokea ja Palojokea, pitkin.

– Myös maatalous on omalta osaltaan vaikuttanut järven tilaan ennen kuin tietoisuus on lisääntynyt ja on alettu kiinnittää huomiota toimintatapoihin.

Jämijärven seudulla on paljon maataloutta, jota paikkakunnalla pidetään arvossaan.

– Kaikki kuitenkin pitävät tärkeänä, että maataloudessa huomioidaan vesistövaikutukset. Että viljellään, mutta ei vesistön kustannuksella.

Ojitetuilta turvetuotantoalueilta tullut kuormitus on osaltaan vaikuttanut Jämijärven tilaan. Kuva: Elina Nystedt

Tuoreessa KVVY Yhdistyksen hankkeessa tunnistetaan mahdollisia paikkoja vesienhallintarakenteille ja tehdään ennallistamissuunnitelma yhteen osaan entistä Saarikeidas-Mustakeitaan turvetuotantoaluetta. Suunnitelmat on tarkoitus toteuttaa jatkohankkeessa.

– Hankkeessa on kunnan ohella useampi yhteistyökumppani . Esimerkiksi Jämijärven osakaskunta pitää tärkeänä järven tilan parantamista ja toivonkin, että yhteistyö KVVY Yhdistyksen, maanomistajien, kunnan ja osakaskunnan välillä syvenee.

Kuntien vesienhoidossa tarvitaan kokonaisuuden hahmottajaa

Autio korostaa maanomistajien merkitystä vesien tilan parantamisessa.

– Maanomistajan kannalta vesienhoidossa merkittävintä on tasavertainen kumppanuus. On tärkeää, että asiantuntemus tai suunnitelma tehdään ihan alusta saakka hyvässä yhteistyössä, eikä ikinä kävellä maanomistajan yli. Ja sitten ollaan yhdessä mukana, kun tavoitteista on sovittu.

Mitä itse vesienhoitoon tulee, Aution työnkuvaan kuuluu lähinnä strateginen suunnittelu.

– Myös hankkeisiin liittyen tehtäväni on arvioida, että ne ovat kunnan edun mukaisia ja niille on hyvät perustelut kuntalaistenkin näkökulmasta.

– Johtamisessa on olennaista, että kaikki ovat mukana, jos suunnitellaan ja tehdään. Kokonaishyödyn näkeminen on tärkeää, myös vesistöasioissa. Oma tehtäväni ei ole olla vesistöasiantuntija, olen pikemminkin tunteiden tulkki ja kokonaisuuden hahmottaja.

Vesienhoidossa ei haittaa tähdätä parempaan

Jämijärven länsialtaan tila on ajan myötä parantunut, ja työ alueen vesien hyväksi jatkuu tämänhetkisissä ja toivottavasti myös tulevissa hankkeissa.

– Vesistön tila ei ole huono, ja länsialtaassakin uidaan, virkistäydytään ja kalastetaan. Mutta ei ole mitään haittaa tähdätä parempaan. Kun vesistön tila olisi hyvä, se ei olisi myöskään niin herkkä yllättävälle kuormitukselle tai ongelmille, esimerkiksi tulviminen aiheuttaa aina omat riskinsä.

Pohjavesivaikutteisen puron mukana virtaa viileää ja kirkasta vettä Mielahden uimarannalle. Kuva: Elina Nystedt

Aution oma haave olisi, että järven rapukantojakin saataisiin paremmalle tolalle.

– Kunnan näkökulmasta paras tapa toimia ovat erilaiset hankkeet ja kumppanuudet. Kunta ja maanomistajat tarvitsevat ulkopuolista asiantuntemusta ja näkemystä.

– Ihmiset kyllä suhtautuvat täällä avoimesti kaikenlaiseen kehittämiseen, ja se on arvokasta itsessään.

Kunnanjohtaja rauhoittaa mieltään lähisaaressa

Muualta tullut Autio on löytänyt itselleen Jämijärveltä rauhoittumispaikan, missä on mukava tuulettaa ajatuksiaan.

– Jumin saari on aivan upea paikka. Varhaisina kevätaamuina järven rannoilla kuulee useamman eri linnun laulua ja usva leijailee rantamailla. Järvimaisemat ovat muutenkin hyvä paikka tarkastella vuodenaikojen vaihtumista ja luontoa, mietiskellä omia asioita. On siellä kuntalaisten kanssa yhdessäkin kuunneltu luonnon ääniä, kun on vastaan tultu.

Jämijärvi on kuuluisa myös lähteistään, erityisesti Uhrilähteestä ja Kylmämyllynlähteestä. Autio haluaa ehdottomasti mainita myös niiden lähistöllä sijaitsevan Mielahden uimarannan, jonne laskee lähdevaikutteinen puro.

– Rannalla vesi valuu hienosti hiekkaa pitkin, sitä on mukava katsoa.

Kylmänmyllynlähde sijaitsee Jämijärvellä Hämeenkankaan harjumaisemissa. Paikalla on lampi, jonka pohjalla olevista lähteensilmistä vesi pulppuaa. Kuva: Hanna Määttänen

Tunnetko Jämijärven?

• sijaitsee Jämijärven kunnassa Pohjois-Satakunnassa
• pinta-ala 879,17 ha
• suurin syvyys on 25,96 m, keskisyvyys noin 4,32 m
• kuuluu Kokemäenjoen vesistöön
• rantaviivaa 91,5 km
• vesi on humuspitoista ja sameaa, järven länsiosassa sameus on voimakkaampaa kuin itäosassa.
• Hämeenkankaan geologisesti merkittävä harjualue sijaitsee osin Jämijärven kunnan alueella, ja Hämeenkangas on myös tärkeää pohjavesialuetta.

Lähde: Järvi-meriwiki (SYKE), luontoon.fi/Hämeenkangas

Lisätietoa:

Tutustu Jämijärven luontokohteisiin (jami.fi.)

Ikaalisten reitin vesienhoitotyön koordinointi (Kunnostus3-hanke)

Jämijärven kunta on yksi KVVY Yhdistyksen yli 100 jäsenestä. Jäsenet muodostavat yhdistyksen ympäristövastuullisen toiminnan perustan. Yhdistyksen jäsenistö koostuu päätoiminta-alueen kunnista, yrityksistä ja yhteisöistä.