KVVY:n virtavesi-hankkeiden kuulumisia

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntijalla Heikki Holstilla ja kalastotutkija Sami Ojalalla on ollut taas kiireinen vuosi virtavesi-hankkeiden parissa. ”Hommia on paiskittu viimeisten kolmen vuoden aikana nousujohteisesti ja työmme tuottaa nyt tulosta,” Heikki Holsti toteaa. Holsti vetää KVVY ry:ssä kolmea virtavesiin ja taimeniin keskittyvää hanketta, joiden päätavoitteet ovat samoja, vaikka hankkeiden painotuksissa on eroja.

VIRTA-hanke virtavesien ja taimenkantojen puolesta

Nelivuotinen Virta-hanke aloitettiin vuonna 2018, ja menestyksekäs hanke jatkuu ainakin vuoden 2021 loppuun saakka. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on saada kuntia ja yrityksiä sitoutumaan pitkäjännitteiseen virtavesityöhön. Virtavesien ja taimenkannan suotuisalla kehityksellä on vaikutusta moniin alueellisiin viihtyvyystekijöihin kuin myös elinkeinoihinkin. ”Toivomme yrityksiltä ja yhteisöiltä yhteydenottoja työmme tukemismahdollisuuksiin liittyen, jotta voisimme jatkaa tulevaisuudessakin nyt hyvin alkanutta virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimintaa”, vinkkaa Holsti.

Tänä vuonna Virta-hankkeen puitteissa tehtiin ennätysmäärä taimenen kotiutusistutuksia mätirasiaistutusmenetelmällä, sillä istutuksissa käytettiin yhteensä 40 litraa mätiä yhdeksäntoista vesistön istutuksissa (eli yhteensä noin 262 000 mätimunaa). Myös sähkökoekalastuksia tehtiin huikea määrä: uusia kohteita kartoitettiin ja edellisten vuosien istutus- ja kunnostustoimien tuloksellisuutta tutkittiin kalastamalla 150 koealaa. Virta-hankkeen eräs toimintamuoto ovat myös virtavesien kunnostustalkoot, joita tänä vuonna toteutettiin kahdeksan. Kunnostustalkoisiin osallistui yhteensä 115 henkilöä. Virta-hanketta ovat rahoittaneet Pirkanmaan kunnat ja Pohjois-Savon ELY-keskus.

Pohjavesivaikutteiset purot tarjoavat hyvät olosuhteet taimenille

Pohjavesivaikutteiset purot- hankkeessa kartoitettiin näitä arvokkaita pienvesistöjä, ja kerättiin tietoa siitä, millaisia elinympäristöjä ne tarjoavat taimenelle, ja mikä on niiden merkitys taimenen esiintymiseen. Hankkeen rahoittajana on toiminut Pirkanmaan ELY-keskus. Myös tämän hankkeen puitteissa on tehty sähkökoekalastuksia, ja asennettu jatkuvatoimiset lämpötilamittarit kolmeen kohteeseen: Pinsiön Matalusjokeen, Hämeenkyrön Turkimusojaan ja  Kovesjokeen laskevaan Lähdetojaan.

”Veden lämpötilan seuranta antaa uutta tietoa siitä, miten pohjavesivaikutteiset purot eroavat lämpötilan suhteen ei-pohjavesivaikutteisista puroista. Tiivistettynä pohjavesivaikutteiset purot pysyvät kesällä viileämpinä ja talvella ”lämpimämpinä” kuin vesistöt, jossa pohjavesivaikutteisuutta ei ole. Purojen viileä ja hyvä laatuinen vesi luovat hyvät olosuhteet taimenille”, summaa Holsti.

Verkostotyötä virtavesien hyväksi

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Virtavesikunnostusverkoston kehittämishankeen verkostotyön tarkoitus on laajentaa kunnostusverkostoa Kokemäenjoen vesistöalueella ja innostaa paikallisia asukkaita omaehtoiseen virtavesityöhön. Eräs konkreettinen toimenpide on ollut taimenten kutuhavainnointi verkoston perustaminen ja ylläpitäminen. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 39 jäsentä, jotka havainnoivat ja ilmoittavat kutuhavainnoistaan, ja auttavat näin keräämään arvokasta tietoa taimenen lisääntymisestä.

Hankkeessa on myös järjestetty Valkeakoskella, Hämeenkyrössä, Kuorevedellä ja Tampereella koululaisryhmille sähkökoekalastusnäytöksiä, joiden aikana on kerrottu taimenen elinkierrosta ja toimista, joita toteutetaan virtavesien ja taimenkantojen tilan parantamiseksi. Tilaisuuksiin on tänä vuonna osallistunut yhteensä 190 nuorta.

Verkostohankkeen kautta KVVY ry oli yhdessä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston ja Tampereen kaupungin kanssa järjestämässä valtakunnallista pienvesiseminaaria Tampereella syyskuussa. Seminaarin yhteydessä päästiin myös tutustumaan Ylöjärven Myllypuron tehtyihin toimenpiteisiin. Maastossa tutustuttuun luonnonmukaiseen kalatiehen sekä esiteltiin, kuinka taimenen vaellustutkimuksen PIT-merkkilaitteisto toimii. Päivän kruunasi sähkökoekalastus näytös, jossa saatiin katselijoille näytille taimenia.

Pitkäjänteinen työ kannattaa

Kuluneen vuoden ehdoton ykkösjuttu on kuitenkin ollut KVVY:n ja Näsijärven kalatalousalueen pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena saatu työvoitto. ”Olemme tehneet taimenen kotiutusistutuksia mätirasiamenetelmällä Peräjokeen vuosina 2012–18, ja tänä vuonna saimme koekalastuksilla ensimmäisen todisteen taimenen luontaisen lisääntymisen käynnistymisestä Peräjoessa. Tämä kertoo siitä, että menetelmä toimii ja pitkäjänteisellä työllä saadaan tuloksia aikaiseksi”, Heikki Holsti toteaa tyytyväisenä.

KVVY:n työ virtavesien hyväksi jatkuu myös tulevina vuosina, ja yhdistys pyrkii käynnistämään uusia hankkeita kuntien, kalatalousalueiden ja yritysten tuella. KVVY haluaa kiittää kaikkia talkookunnostajia, taimenen kutuhavainnoitsijoita sekä yhteistyötahoja vuoden 2020 toimenpiteistä ja kannustaa liittymään mukaan verkostoon yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.