Pienillä järvillä on merkitystä vesienhoidossa

Kun pienehkön Pitkäjärven Ikaalisten Luhalahdella valtasi sinilevä, sen rantojen mökkiläiset tarttuivat nopeasti toimeen. Toiminta on laajentunut mökkijärven puolustamisesta pienten vesien puolesta tehtävään vaikuttamistyöhön.

Olli Hämäläinen perheineen etsi 1990-luvulla metsäpalstaa, jossa voisi puuhastella ja tehdä polttopuita. Metsäpalstan sijaan löytyi mökkipaikka Ikaalisten Luhalahdelta, Pitkäjärven rannalta. Tontti oli metsäinen ja kallioinen, järveen rajoittuva etelärinne, jossa oli myös vanha peltosarka.

– Hyvä paikka mökkeilyyn, puutarhanhoitoon sekä vapaa-ajanviettoon, kiteyttää Hämäläinen.

Matalahko ja tummavetinen Pitkäjärvi on pinta-alaltaan noin kuusi hehtaaria. Sen rannalla on muutamia mökkejä ja pari ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. Maat järven ympärillä, lähinnä suota, metsää ja peltoa, ovat jakautuneet yli kahdenkymmenen maanomistajan kesken.

Olli Hämäläisen mökkimaisemaa. (Kuva: Olli Hämäläinen)

Hämäläinen on tehnyt pitkän elämäntyön talous- ja hallintotehtävissä. Kokemuksesta onkin ollut hyötyä myös mökillä, mökkijärven suojelussa. Vuonna 2020 järveen nimittäin ilmaantui täysin yllättäen voimakas sinileväesiintymä, joka kesti pitkälle syksyyn.

Tutkimuksissa varmistui, että esiintymä pitää sisällään myrkyllisiin sukuihin kuuluvia leviä: uimista tuli välttää eikä vettä saanut käyttää juoma- tai löylyvetenä.

Sinileväpuuro kertoi, että järveen valuu liikaa ravinteita ja toimenpiteille valuma-alueella oli tarvetta. (Kuva: Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys)

Jos haluat vaikuttaa, perusta yhdistys

Yhteinen ongelma tiivisti nopeasti mökkiläisten yhteistyötä. KVVY yhdistyksen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen asiantuntijat kertoivat heille erilaisista mahdollisuuksista järven tilan parantamiseksi. Heti alkuun kävi ilmi, että vain rekisteröidyn yhteisön oli mahdollista saada asiantuntijatukea ja taloudellista tukea.

Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys perustettiin ripeästi syksyllä 2020. KVVY Yhdistyksen Ikaalisten reitillä toimiva Kunnostus 1 -hanke auttoi pitkäjärveläisiä alkuun. Kun suojeluyhdistys oli perustettu, se haki ja sai hankerahoitusta ensin vesitutkimuksia ja myöhemmin kosteikon, uomarakenteiden ja laskeutusaltaan suunnittelua ja rakentamista varten.

Mikä Pitkäjärveä rehevöittää?

Ensimmäisenä kesänä järvestä ja sen laskuojista otettiin laajasti vesinäytteitä, joista kävi ilmi, että järvi on rehevöitynyt. Vesi oli sameaa ja kärsi hapen niukkuudesta, ja näytteistä löytyi runsaasti muun muassa fosforia ja typpeä.

Rankkasateen jälkeen paljastui, että järven yläpuolisille, kalteville pelloille levitetystä lietelannasta valui ojien kautta järveen runsaasti ravinteita ja ulostebakteereita.

Tuolloin katsottiin, että erilaisten vesienhallintarakenteiden avulla voitaisiin rajata ulkoista kuormitusta valuma-alueelta. Kosteikko, laskeutusallas sekä uomarakenteet voisivat hidastaa veden ja ravinteiden kulkua Pitkäjärveen. Maanomistajan kanssa sovittiin, että hänen maataan voi hyödyntää tähän tarkoitukseen.

Ulkoisen kuormituksen lisäksi järven sisäistä kuormitusta olisi mahdollista vähentää särkikantaa poistamalla ja hapettamalla syvänteitä.

Tummin vesinäyte on otettu läheltä Pitkäjärven pohjaa. (Kuva: Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys)

Mökkeilystä pienten järvien puolustamiseen

Hankkeen edetessä kävi ilmi, että pienten järvien – kuten Pitkäjärven – oikeudellinen asema vesien suojelussa on heikko. Lakisääteisissä vesienhoitosuunnitelmissa pienten järvien veden laatua ei seurata eikä niitä virallisesti luokitella, joten niiden tilan huononemista ei tarkastella samoin kuin luokiteltujen vesimuodostumien.

– Oikeuskäytäntönä on ollut se, etteivät yhdistysten teettämät vedenlaatututkimukset kelpaa näytöksi veden laadun tilasta. Näin ollen pienten, luokittelemattomien järvien ympäristölupiin on lähes ylivoimaista saada muutoksia, Hämäläinen harmittelee.

– Ristiriitaista on, että vesihän kulkee pienistä järvistä myös suurempiin, luokiteltuihin vesiin. Vaarana on, että pienten järvien huono tila heikentää myös suuremman, luokitellun järven tilaa.

Yhdistys on kuitenkin lähtenyt aktiivisesti edistämään asiaa myös toista reittiä. Loppuvuodesta 2024 yhdistys teki esitykset eduskunnan ympäristövaliokunnalle ja ympäristöministeriölle pienten järvien huomioonottamisesta vesienhoitolainsäädännössä.

Mitä seuraavaksi?

Nyt Hämäläistä kuitenkin ilahduttaa, että on saatu jotakin konkreettista aikaan. Kesällä 2024 valmistuneen kosteikon pitäisi suodattaa kosteikon yläpuolelta järveen päätyviä ravinteita ja kiintoaineita. On tyypillistä, että ensimmäisissä kosteikon rakentamisen jälkeisissä vesinäytteissä kosteikon vaikutus ei vielä näy, kun kaivuutöiden myötä on lähtenyt ravinteita ja kiintoainesta liikkeelle.

– Pitää vain malttaa odottaa.

Pitkäjärven ääreen kesällä 2024 valmistuneen kosteikon ja muiden vesienhallintarakenteiden toteutuminen ovat vasta alkua Pitkäjärven suojelutyössä. (Kuva: Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys)

Näiden toimien päätyttyä onkin pohdittava, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Vaikka järven vesi kärsiikin ajoittaisesta sameudesta, järveen voi pulahtaa uimaan.

– Kunhan vesi nyt pysyisi edes tällaisena eikä se enää ainakaan huononisi. Mutta kyllä me toivomme, että veden laatua voisi parantaa.

Järveen kohdistuvan lisäkuormituksen vähentämiseksi on pohdittu esimerkiksi puupuhdistamoita, hoitokalastusta ja hapetusta – toisaalta ensin on nähtävä kosteikon suodatusvaikutus.

Vertaistuki on vapaaehtoisille tärkeää

Vertaistuki on tämänkaltaisissa prosesseissa tärkeää, etteivät kaikki tuskailisi samojen asioiden parissa itsekseen. Erilaiset kokemukset muualta auttavat oman yhdistyksen toimien suuntaamisessa. Hämäläinen on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa vapaaehtoisen vesiensuojelutyön mahdollisuuksista, ja yhdistys on tiedottanut tekemisistään ja järven tilanteesta paikallislehdessä, verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.

– Olen koettanut omalta osaltani auttaa muita. Kertoa, mitä meidän yhdistyksessämme on tehty ja opittu, ettei kaikkien tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen, pohtii Hämäläinen.

Samaa vertaistukea kaipaa suojeluyhdistyksen Hämäläinenkin nyt, kun pitäisi miettiä, mitä seuraavaksi tehdään.

Olli Hämäläinen on ollut kertomassa Luhalahden Pitkäjärven suojelusta useissa KVVY Yhdistyksen Ikaalisten reitin Kunnostus 1 – ja Kunnostus 2 -hankkeiden tilaisuuksissa.

Yhdistys voi vaikuttaa myös toimintaympäristöönsä

Pitkäjärven suojeluyhdistys on ollut aktiivinen parantaakseen paitsi Pitkäjärven tilaa myös vesien suojelua laajemminkin.

– Huomasimme, että muun muassa Parkanossa jaetaan määrärahaa vesiensuojelua edistäviin hankkeisiin. Teimme kuntalaisaloitteen, jossa ehdotimme, että myös Ikaalisten kaupungille varattaisiin samanlaista määrärahaa yhdistysten vesiensuojeluhankkeiden omarahoitukseen. Esitys meni läpi, ja lopulta kaupunki rahoitti kunnostuskuluista puolet. Nyttemmin avustusmääräraha on leikattu säästösyistä.

Hankkeiden omarahoituksesta on kuitenkin kannettava huolta mahdollisissa tulevissa hankkeissa, sillä niukassa taloustilanteessa kuntien osallistuminen on yhä epävarmempaa.

Kunnissa myös hoidetaan ympäristöasioita hyvin eri tavoin ja erilaisilla resursseilla. Toisissa kunnissa asioihin tartutaan Hämäläisen mukaan suunnitelmallisesti ja joissakin pienemmissä kunnissa asioiden edistäminen on sattumanvaraisempaa.

– Se vaikuttaa myös yhdistysten tekemään vapaaehtoistyöhön ja vesistöjen tilaan. Ympäristölupien valvonnassakin on eroja.

Pitkäjärven vapaa-ajan asukas on kotonaan myös Pyhäjärven rantamaisemissa Pirkkalassa.

Yhdistys aktivoitui myös kuullessaan, että Vesilahdella on tehty pienetkin järvet käsittävä vesistötarkkailuohjelma vuosille 2020–2030 – tästä poiki aloite Ikaalisten kaupungille sen alueella sijaitsevien pienten järvien tilan tutkimisesta ja seurantaohjelmasta.

Ikaalisten kaupungin vuoden 2025 alussa julkaiseman tutkimusraportin mukaan 26 järven vedenlaatu oli samalla tasolla kuin edellisessä, 35 vuotta sitten tehdyissä tutkimuksissa.

– Osa pienistä järvistä, erityisesti Teijärvi ja Harjasjärvi, on vedenlaadultaan huonoja, ja ne saattavat heikentää myös alapuolisten vesien tilaa.

Vesiensuojelu Luhalahdessa jatkuu

Tänä vuonna yhdistyksellä on tarkoitus viimeistellä toteutettuja kosteikkorakenteita ja seurata niiden vaikutuksia veden laatuun. Myös pienten järvien puolustaminen jatkuu, jotta lainsäädäntö huomioisi ne selkeämmin.

Pitkäjärven tulevaisuutta ajatellen Hämäläinen toivoisi, että yhdistyksen pariin löytäisivät uudet mökkiläiset ja muutkin vesien kunnostuksesta ja luontoarvoista kiinnostuneet.

– Me yhdistyksen aktiivijäsenet olemme melko iäkkäitä, ja uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita mukaan.

Rehevöitymisongelma on melko yleinen Ikaalisten tummissa ja matalissa järvissä.

– Luhalahden Pitkäjärven kunnostustyö voisi toimia esikuvana vapaaehtoisille toimijoille, jotka tunnistavat nämä ongelmat lähivesistöissään. Yhteisillä ponnistuksilla luonnon ja vesienhoidon hyväksi voidaan edistää Ikaalisten ja erityisesti Luhalahden tunnettavuutta miellyttävänä asuin- ja mökkipaikkana.

Lue lisää:

Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistyksen kotisivut

KVVY Yhdistyksen Ikaalisten reitin vesienhoitotyö

Ympäristöministeriö on rahoittanut KVVY Yhdistyksen Ikaalisten reitin vesienhoitotyötä kehittävää Kunnostus 2 -hanketta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Teksti: Hanna Määttänen

Kuvat: otsikkokuva Pitkäjärveltä Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys; muut kuvat Hanna Määttänen, Elina Nystedt