Pohjavesiretkellä tehdään näkymätön näkyväksi

Julkaistu: 22.08.2024
Kategoriat: Ajankohtaista, Vesiviesti-blogi, Yhdistys

Elokuinen pohjavesiretki suuntautui luonnollisesti sinne, missä pohjavesi syntyy – Hämeenkankaan harjualueelle Jämijärvelle. Siellä kirkas pohjavesi pulpahtelee pintaan muun muassa Uhrilähteellä ja Kylmänmyllynlähteellä. Poikkeuksellisen suuren harjualueen pinnan alla on kymmeniä metrejä hiekkaa ja soraa, joka puhdistaa veden, kun se imeytyy maa-aineksen läpi.

Sitä vettä kulkee myös jämijärveläisten putkissa.

– Me toimitamme puhdasta, käsittelemätöntä vettä, vahvisti Jämijärven vesiosuuskunnan puheenjohtaja Arvi Tasala retkeläisille.

– Erilaisissa kaavakkeissa aina kysytään, mitä kemiallisia aineita käytätte. Emme käytä mitään.

Tasalan lisäksi mukana retkellä olivat geologi Pasi Talvitie Geoparkista, pohjavesiasiantuntija Hanna Laihinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Antti Alarotu Jämijärven VPK:sta sekä kolmisenkymmentä retkeläistä lähiseudulta. Retkelle lähdettiin Jämi Areenalta, mistä siirryttiin linja-autolla Uhrilähteelle ja Kylmänmyllynlähteelle. Sieltä jatkettiin Perhepuiston uimarannalle ja lopuksi palattiin Jämi Areenalle, missä oli mahdollisuus kiivetä myös Soininharjun näkötorniin.

Ensimmäisenä suunnattiin Uhrilähteelle.

Aluksi Pasi Talvitie kertoi retkeläisille perusteellisesti harjujen synnystä, pohjaveden muodostumisesta – ja lähteistä.

Lähteetkin kaipaavat huolenpitoa. Ihmisen toiminta – kuten ojitukset, soiden kuivatus, rakentaminen ja maanotto – ovat muuttaneet niiden tilaa. Myös ilmaston lämpeneminen uhkaa lähteitä. Esimerkiksi Kylmänmyllynlähteen pintaa on muutama vuosi sitten nostettu pohjapadon avulla. Toimenpiteellä turvattiin lähdeluonnon monimuotoisuutta.

– Lähteillä on poikkeuksellinen hyönteis- ja sammallajisto: lähteillä elää nimenomaan kylmistä pohjavesistä riippuvaista eliöstöä, kertoi Hanna Laihinen.

Pasi Talvitie hymyilee opastetaulun edessä.

Geoparkin Pasi Talvitiellä oli paljon tietoa Hämeenkankaan alueen geologisesta historiasta.

Ainoa tapa suojella pohjavesiä on ennakointi

Pohjavettä muodostuu kaikkialla. Kaikilla alueilla pohjavesi ei kuitenkaan ole hyödynnettävissä. Niitä alueita, joilla pohjavettä voidaan hyödyntää talousvetenä, kutsutaan pohjavesialueiksi.

– Siinä missä pintavesiä on mahdollisuus hoitaa ja kunnostaa jälkikäteenkin, pohjaveden suojelu perustuu ennakointiin. Pohjavesialueilla ei pidä ottaa riskejä, totesi pohjavesiasiantuntija Hanna Laihinen.

Riskejä pohjavesille ovat Laihisen mukaan muun muassa teollisuus, teiden suolaus, haitallisten aineiden käsittely ja varastointi sekä autonrenkaista irtoava kumi.

60–70 prosenttia Suomen vesilaitosten jakamasta vedestä on pohjavettä tai tekopohjavettä. Laadun lisäksi riskejä saattaa kohdistua myös pohjaveden määrään. Siihen saattavat vaikuttaa maa-ainesten otto, alueen liiallinen rakentaminen tai ojitus, joiden myötä pohjaveden pinta voi alkaa laskea. Jos pinta laskee liikaa, voidaan joutua hyödyntämään tekopohjavettä – toisin sanoen muualta vesistöstä lisätään vettä, joka suodattuu maakerrosten läpi – jotta saadaan pohjaveden pinta oikealle tasolle.

Sopimuspalokunnilla tärkeä rooli ympäristön suojaajana

Kun jotain vakavaa tapahtuu, sopimuspalokunta (vapaapalokunta, vpk) on monesti paikalla ennen päätoimista pelastushenkilöstöä. Jämijärven VPK on poikkeuksellisen nopea lähdöissään, sillä sen miehistöstä suuri osa asuu aivan paloaseman lähiympäristössä. Pelastustoimen toiminta ei rajoitu tulipalojen sammutteluun.

– Tulipalot ovat itse asiassa vain yksi yksittäinen tehtävätyyppi nykypäivän laajassa tehtäväkentässä, herätteli Jämijärven VPK:n päällikkö Antti Alarotu osallistujia.

Antti Alarotu metsässä, taustalla retken osallistujia.

Antti Alarotu kertoi vapaapalokunnan toiminnasta Perhepuiston uimapaikalla.

Sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli erilaisten ympäristövahinkojen estämisessä. Tämänkaltaisia vahinkoja tapahtuu esimerkiksi Jämijärvellä muutamia vuodessa. Pelastusmiehistön päätehtävä on estää lisävahinkojen syntyminen.

– Sammutusautossa on aina mukana vahingontorjuntaan turvetta imeyttämiseen. Jos tarve vaatii, Jämijärveltä löytyy öljyntorjuntakärry, jossa on enemmän imeytysainetta ja kalustoa, joiden avulla haitallisen aineen leviämistä ympäristöön ja vesistöön voidaan estää.

Kun hälytys tulee, Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa tarkistetaan aina, onko kyseessä pohjavesialue. Jos on, se ilmoitetaan erikseen päivystävälle palomestarille ja yksikönjohtajalle.

Vahinko rajataan aina mahdollisimman pienelle alueelle. Kun akuutein tilanne on ohi, päivystävä palomestari tekee ilmoituksen ympäristöviranomaiselle ja kunnalle, jolloin vastuu siirtyy heille. Tarvittaessa pelastuslaitos on kuitenkin tukena prosessissa niin kauan kuin on tarvetta.

Pohjavettä turvataan lainsäädännöllä sekä suojelusuunnitelmilla

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Hanna Laihinen kertoi osallistujille pohjaveden suojelusta. Pohjavesialueilla tulee olla pohjaveden suojelusuunnitelma, jossa tunnistetaan pohjaveteen kohdistuvat riskit ja johon kirjataan toimenpiteet, joilla riskit minimoidaan. Suunnitelmaa hyödynnetään esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Suojelusuunnitelman päivitysväli on kymmenen vuotta.

– Geologiset olosuhteet tai veden virtaussuunnat eivät muutu, mutta ajan saatossa maailma muuttuu ja riskit muuttuvat. Suunnitelmaa päivitettäessä tulee pohtia muutosten ja uusien riskien vaikutuksia sekä kulkea myös maastossa ja tarkastella, mitä siellä tapahtuu, kehottaa Laihinen.

Pohjavesien pilaaminen ja laadun vaarantaminen on kielletty ympäristönsuojelulaissa. Pilaamisen ennaltaehkäisy on tärkein pohjavesien suojelukeino. Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät ympäristönsuojelu- ja vesilakiin sekä lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä.

Iso osa pilaantuneista pohjavesistä johtuu Hanna Laihisen mukaan vanhoista synneistä: pohjavesi on voinut pilaantua esimerkiksi teollisuuden tai maankäytön seurauksena.

– Hyvinkin huonolaatuista vettä voidaan käsitellä, jotta siitä saadaan talousvesikelpoista. Ei kuitenkaan ole tarkoitus käyttää insinööritaitoja veden puhdistamiseen tai käsittelyyn. Pohjavesi on luonnonvara, josta tulee huolehtia.

– Esimerkiksi vanhoilta kaatopaikalta pohjaveteen päätyneiden haitta-aineiden poistaminen tai pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa, eikä siihen ole olemassa kovin toimivia menetelmiä. Puhdistaminen on paitsi tehotonta myös hillittömän kallista.

Vaikka kaatopaikka-alueiden vanhat synnit olisikin paras puhdistaa, kaatopaikka-alueita ei puhdisteta automaattisesti, vaan puhdistustarve syntyy vasta kun alueen käyttö muuttuu.

Siinä onkin miettimistä.

– Pintavesiin liittyy melko paljon kaikenlaista, on erilaisia tapahtumia ja tehdään kunnostustoimenpiteitä. Pohjavettä ei tuosta vain kunnosteta, eikä se oikein liity valuma-aluehankkeisiinkaan. Lisäksi piti tänne tullessa itsekin miettiä, mitkä asiat ihmisiä pohjavedessä kiinnostavat – ne voivat olla aivan eri asioita, joita itse työssäni pohdin. On hienoa huomata, että pohjaveteen liittyvät asiat ovat paikallisille tärkeitä.
(Hanna Laihinen)

Pohjavesiretkellä tehdään näkymätön näkyväksi

Puhdas pohjavesi on meille Suomessa niin itsestäänselvyys, ettei sitä tule edes ajatelleeksi. Kun esimerkiksi muualla maailmassa juodaan pullovettä, meidän on mahdollista juoda hanasta tulevaa vettä.

KVVY Yhdistyksen päämääränä on vesistöjen ja ympäristön tilan parantaminen sekä pohjavesien suojelu. Pohjaveteen liittyvät tapahtumat ovat hyvä keino lisätä ihmisten tietoisuutta pohjavesistä, niiden merkityksestä sekä suojelusta.

Ensimmäinen Kunnostus2-hankkeen järjestämä pohjavesiretki suuntautui viime vuonna Hämeenkyrön maisemiin. Hankkeen tavoitteena on muun muassa vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä Ikaalisten reitillä.

Ella Ketola on nauttinut saadessaan työskennellä kesän ajan itselleen tärkeiden ja tuttujen asioiden parissa.

Nyt KVVY Yhdistyksessä jo toista kesää työskennellyt, pian valmistuva hydrogeologian opiskelija Ella Ketola halusi toteuttaa hyväksi havaitun tapahtuman Jämijärven alueella, missä on herätelty paikallisia verkostoitumaan vesien tilan parantamiseksi.

– Oli ilahduttavaa, että saimme niin monipuolista asiantuntemusta retkelle ja eri alojen toimijat tulivat innolla mukaan. Se herätti varmasti paikallisten kiinnostuksen.

– Pohjavesistä huolehtiminen on yhteinen asia. Mitä useampi taho on mukana ja tietoinen siitä, kuinka voimme toimia pohjavesien suojelemiseksi sitä paremmin saamme turvattua tämän tärkeän luonnonvaran.

Hankevastaava Elina Nystedt oli tyytyväinen retken antiin. – Hienoa, että niin moni kiinnostui lähtemään mukaan!

Pohjavesi on osa paikalliskulttuuria

Paikallisille pohjavesi tuntuu olevan ylpeyden aihe ja tarinoiden lähde. Paineella purkautuva pohjavesi on aiheuttanut myös yllätyksiä alueella. Veden tulviessa väärästä kohdasta on ”pelätty, että koko Lorvikylä [kylä naapurikunnassa] tulee alas”.

Retken osallistujilla, joista suurin osa oli lähiseudulta, riitti tietoa paikallisista lähteistä. Keskustelu oli vilkasta, ja asiantuntijat saivat vastata mitä moninaisimpiin kysymyksiin.

Osa melko asiapitoisen retken viehätyksestä oli siinä, että lähteillä oli aikaa viivähtää ja ihmetellä.

On kirkkaassa pohjavedessä kuulemma haittapuolensakin: vesi on aina niin kylmää, että juuri ja juuri uimaan pääsee. Pohjaveden merkitys kuitenkin tunnistetaan.

– Nyt seisotaan jämijärveläisten aarteen päällä, siitä täytyy pitää helkutin hyvä huoli, kuului paikallisten suusta.