Siikaisten Hirvijärvellä halutaan hillitä umpeenkasvua

Julkaistu: 28.05.2020
Kategoriat: Vesi ja ympäristö, Vesiviesti-blogi

Satakunnassa, keskellä Siikaisten kuntaa sijaitsee Hirvijärvi. Vuosien mittaan vesikasvillisuus on vallannut alaa tässä noin 110 hehtaarin matalassa, tummavetisessä järvessä. Vuonna 2011 Hirvijärvellä päätettiin ryhtyä tositoimiin järven hyväksi! Työ aloitettiin keräämällä nimilista Hirvijärven tilasta huolestuneista. Listaan kertyi lähes 60 nimeä ja joukossa oli niin Hirvijärvellä asuvia kuin mökinomistajia. Lista toimitettiin Siikaisten kunnanvirastoon ja ei aikaakaan, kun kunnantalolla pidettiin Hirvijärven kunnostusyhdistys ry:n perustamiskokous! Tätä nykyä Hirvijärven kunnostusyhdistyksellä on noin 40 varsinaista jäsentä sekä toistakymmentä kannatusjäsentä.

Hankkeen avulla vesikasvien kimppuun!

Hirvijärven runsaan vesikasvillisuuden hillitseminen nostettiin esiin jo yhdistyksen perustamiskokouksessa. Todettiinkin, että vesikasvillisuuden poisto voisi olla yhdistyksen ensimmäinen hanke. Asiat etenivät tuumasta toimeen, ja vuosina 2013-2015 yhdistys toteutti EAKR-rahoituksella vesikasvien poistohankkeen. Ilmaversoista vesikasvillisuutta niitettiin peräkkäisinä vuosina järven pohjoispäästä noin viiden hehtaarin alueelta.

Niittokone kerää niitettyä vesikasvillisuutta järvestä

Koneellista niittoa Siikaisten Hirvijärvellä vuonna 2013. Niitetyn järvikaislan keruu meneillään. Kuva: Tapani Hänninen, Hirvijärven kunnostusyhdistys ry.

 

Niitosta oli selvästi hyötyä jo ensimmäisen niittokerran jälkeen, muistelee Hirvijärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Hänninen. Näkösyvyys kasvoi, maisema parani ja seuraavilla niittokerroilla niitettävää oli selkeästi vähemmän, vaikka pinta-ala oli sama, Hänninen jatkaa. Myös niittojäte päätyi hyötykäyttöön, kun se silputtiin lähipelloille maanparannusaineeksi. Niiton vaikutukset ovat edelleen nähtävissä Hirvijärvellä, Hänninen toteaa. Tulevana kesänä yhdistyksen onkin tarkoitus tehdä niittoja järven eteläpäässä.

Niitetyt kaislat kasoina pellolla

Niittojäte päätyi hyötykäyttöön, kun vesikasvit silputtiin maanparannusaineeksi lähipelloille. Kuva: Tapani Hänninen, Hirvijärven kunnostusyhdistys ry.

 

Hänniselle on jäänyt hankkeesta mieleen myös paperisota. Vastaperustettu yhdistys oli uuden asian äärellä, sillä kellään ei ollut aiempaa kokemusta hankkeista. Apua löytyi onneksi läheisen kylän paikallistoimijoilta, joilla oli aiemmin ollut vastaavanlainen niittohanke. Kannattaakin selvittää, millaisia vastaavia hankkeita muilla on ollut, niin apua on kyllä saatavissa, Hänninen vinkkaa. Jatkossa on sitten helpompi toimia, kun on omaa kokemusta.

Yhteistyössä Hirvijärven hyväksi

Kunnostustoimien osalta yhdistys on tehnyt yhteistyötä muun muassa vesialueen osakaskunnan kanssa. Tätä yhteistyötä Hänninen kuvailee saumattomaksi. Yhdistystoiminnan myötä myös Hirvijärven mökkiläiset ovat tulleet hänelle tutuiksi. Yhdistys on esimerkiksi opastanut mökkiläisiä, miten menetellä omalla rannalla toteutettavissa pienimuotoisissa kunnostustoimissa. Paikallisten kontaktien myötä talkooporukkaa Hirvijärven kunnostustoimiin onkin löytynyt kiitettävästi ja onhan kyseessä myös yhteinen etu. Lisäksi yhdistys on edistänyt yhteishenkeä järjestämällä syksyisin vapaamuotoisen yhdessäolo- ja ideointitilaisuuden grillimakkaroineen ja sieninäyttelyineen.

Työ jatkuu edelleen

Niitoista huolimatta umpeenkasvu vaivaa Hirvijärven pohjoispäätä edelleen. Tiheän vesikasvillisuuden ja vedenpinnan mataluuden takia noin kahden hehtaarin kokoinen alue järven pohjoispäässä on kesäisin lähes ”ylikävelykunnossa”, Hänninen kuvailee tilannetta. Hän näkeekin, että tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa: antaa alueen olla ja muuttua vähitellen maaksi, tai ruopata osittain, jolloin alueesta muodostuisi kaislasaarekkeiden ja vapaan veden mosaiikki. Yhdistyksen tavoitteena onkin selvittää lähiaikoina, olisiko alueelle mahdollista perustaa lintukosteikko.

 

Hirvijärven kunnostusyhdistys ry

https://www.hirvijarvi.com/

Teksti: Hanna Arola
Kuvat: Tapani Hänninen, Hirvijärven kunnostusyhdistys ry

Blogikirjoitus on osa Satakunnan vesistöneuvonta -hanketta. Satakunnan vesistöneuvonta -hanke on KVVY ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishanke, jossa tarjotaan kunnostusneuvontaa paikallistoimijoille ja toimitaan tiiviissä yhteistyössä myös Satavesi-ohjelman työryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin https://kvvy.fi/yhdistys/satakunnan-vesistoneuvonta/.

Soita meille Soita meille