”Maataloudelle kosteikot ovat mahdollisuus” – retki Jokimaan kosteikolle Tottijärvelle

Jokimaan kosteikko oli pilke maanomistajan silmäkulmassa vuonna 2023, jolloin Pirkkavesien kevätretki suuntautui Jokimaalle. Pusikoituneen maa-alueen tilalle oli jo tehty suunnitelmat mutta raha toteutukseen puuttui. Seuraavalla Jokimaan-retkellä vuonna 2024 monikymmenpäinen yleisö pääsi näkemään kosteikon rakentamista käytännössä. Nyt reilun vuoden vanha kosteikko on saanut kasvillisuutta ylleen ja lähes sulautunut osaksi maisemaa.

Suomestakin on kadonnut valtava määrä kosteikkoympäristöjä maa- ja metsätalouden tarpeita hyödyttävän kuivatustoiminnan vuoksi. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi osa kuivatuista alueista on mahdollista palauttaa kosteikoiksi, ja sopiville paikoille voidaan perustaa uusia kosteikkoja.

Jokimaan kosteikko on rakennettu tottijärveläisen Ville Nuoran kotitilalle. Kosteikon suunnittelu lähti aikanaan Nuoran omasta aloitteesta ja ajatuksesta saada läheinen, pusikoituva joutomaa hyötykäyttöön: vähentämään peltojen vesistölle aiheuttamaa kuormitusta ja lisäämään maatalousympäristön monimuotoisuutta. Hän teetti omalla kustannuksellaan kosteikkosuunnitelman, ja lopulta kosteikko toteutettiin osana KVVY Yhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen Vauhtia vesienhoitoon lll -hanketta.

KVVY Yhdistyksen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteistyössä toteuttama retki suuntautui Jokimaalle jo toista kertaa, ja mukana oli nelisenkymmentä kosteikosta kiinnostunutta osallistujaa.

Veden kulun hidastaminen on avainasia

Retkeen osallistui kosteikosta kiinnostuneita. Mukana oli Pirkanmaan ELY-keskuksen, KVVY Yhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen asiantuntijoita vastailemassa kysymyksiin. KVVY Yhdistyksen ympäristöasiantuntija Kirsi Kuoppamäki muistutti retkeläisiä kosteikkojen merkityksestä.

– Kosteikot ovat maailman monimuotoisin ekosysteemi. Kun niitä on kuivattu esimerkiksi maatalouden tarpeisiin, se on aiheuttanut luontokatoa.

– Kosteikoilla voidaan saavuttaa myös monenlaisia muita hyötyjä: ne parantavat vesienhallintaa hidastamalla veden kulkua, ja niiden avulla voidaan kohentaa vesien tilaa. Maataloudelle kosteikot ovatkin mahdollisuus vähentää vesistökuormitusta, totesi Kuoppamäki.

– Ravinteet sitoutuvat pelloilta valuvaan kiintoaineeseen. Veden virtauksen hidastuessa kosteikolla kiintoainetta ja niihin sitoutuneita ravinteita laskeutuu kosteikon pohjalle. Tämä vähentää erityisesti kosteikon alapuolisten vesien fosforikuormitusta, ja yleensä myös typpikuormitusta.

Koska kyseessä oli retki, aivan aluksi nautittiin kotitekoiset eväät, joita Ville Nuora poikansa kanssa tarjoili retkeläisille.

Rakennettu kosteikko tarvitsee huolenpitoa

Kaikki kosteikot tarvitsevat hoitoa, mutta maatalouskosteikkojen kohdalla huoltotoimenpiteiden merkitys korostuu. Maanomistaja Ville Nuora on tehnyt viiden vuoden sitoumuksen, johon kuuluu kosteikkoalueen hoito ja huolto.

– Valvon, että vesi menee hallitusti kosteikon läpi.  Jos esimerkiksi jokin paikka murtuu, se korjataan.

Kosteikon toiminnan takaamiseksi on tärkeää, että kosteikon syvänteistä poistetaan kiintoaineesta kertynyt liete. Erityisesti nyt alkuvaiheessa Nuora seuraa, kuinka usein lietettä on tarve poistaa.

Jokimaan kosteikon valuma-alueen suuri koko (398 ha) suhteessa 1,36 hehtaarin (vapaa vesipinta-ala 0,73 ha) laajuiseen kosteikkoon edellyttää maanomistajalta kosteikon aktiivista seurantaa ja huoltoa.

Myös retkellä mukana ollut kosteikon suunnittelija Timo Niemelä (KVVY Tutkimus Oy) nosti esiin huoltotoimenpiteiden merkityksen.

– Erityisesti kun kosteikolla on suhteellisen laaja valuma-alue, kosteikon kanssa kannattaa olla tarkkana. Aktiivinen hoito on erityisen tärkeää pienemmässä kohteessa.

Toisaalta maanomistajalle lietteen poistaminen ei ole ainoastaan ylimääräinen vaiva: arvokkaita ravinteita sisältävä lietteen voi hyödyntää viereisten peltojen maanparannusaineena.

Retken yhteydessä kosteikolta otettiin vesinäytteet. Kosteikolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä tutkitaan muun muassa sähkönjohtavuutta ja selvitetään veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Maanomistaja Ville Nuora kuvan vasemmassa reunassa.

Kosteikon monet muodot ja monimuotoisuus

Kosteikon suunnittelijat piirtävät paljon kaaria. Kun kosteikon reuna on mahdollisimman rikkonainen ja polveileva, veden kulkureitti pitenee ja vesi viipyy matkalla pitkään. Myös pohjan muodot vaihtelevat ja ohjaavat veden kulkua.

KVVY Yhdistyksen suunnittelija Riku Huuskola oli myös mukana vastaamassa kosteikoista ja maatalouden vesienhallinnasta esitettyihin kysymyksiin.

Suunnittelun yhteydessä on ajateltu veden kulkua, mutta myös monimuotoisuutta, niin lintuja, sammakoita kuin sudenkorentojakin. Suunnittelussa on pakko tehdä myös kompromisseja.

– Monipuolinen lajisto edellyttää matalaa vesialuetta, toisaalta matalat alueet vähentävät kosteikon vesitilavuutta. Mikäli alla on oikein rehevä maa, matala alue kasvaa nopeammin umpeen.

Kosteikko toukokuussa 2025. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus.

Liian runsas kasvillisuus lisää huoltotarvetta, sillä umpeenkasvu heikentää kosteikon monimuotoisuutta ja muuttaa myös kosteikon virtausolosuhteita, mikä vaikuttaa kosteikon toimintaan. Kosteikon huoltoon kuuluu myös kasvillisuuden niitto- ja raivaustyöt.

Kosteikkoon kehittyvästä kasvillisuudesta ja lajistosta on kuitenkin hyötyä. Kun esimerkiksi kasvit hyödyntävät kosteikkoon tulevia ravinteita, samalla myös kosteikon vedenpuhdistuskyky lisääntyy,

Kosteikon äärellä on helppo huomata, että kosteikko vaikuttaa myös maisemaan.

Kosteikkoa rakennettaessa tulee muistaa kosteikon tavoitteet

Kysyttäessä kaivamalla tehdyn kosteikon tehneeltä urakoitsijalta, Juha-Pekka Perälältä, millä tavoin kosteikon tekeminen eroaa muista urakoista, oli vastaus selvä: kosteikkoa tehdessä työtä tehdään märällä maalla.

– Lisäksi kosteikkojen ja muiden luonnonmukaisten vesienhallintarakenteiden tekemisessä on sellainen mukava puoli, että aina kun tulee avointa vettä näkyviin, linnut löytävät siihen heti tiensä, totesi Perälä.

Märkä maa asettaa omat haasteensa, samoin rakennustyön aikaiset olosuhteet.

– Kosteikon rakentamisen kannalta on merkitystä, millaiset olosuhteet ovat kosteikkoa tehdessä, mainitsee myös kosteikon suunnitellut Timo Niemelä.

Humppilalainen Perälä on kokenut kosteikkorakentaja, joka osaa huomioida kosteikkorakentamisen erityispiirteet. On tärkeää, että kosteikkourakoitsija on selvillä päämäärästä: millainen kosteikko on ja mitä sen avulla tavoitellaan. Jos kesken urakkaa tulee muutoksia suunnitelmiin, osaava urakoitsija pitää tavoitteet mielessä ja tekee käytännön ratkaisut sen mukaan.

Kosteikkorakentamisen erityispiirteenä Perälä mainitsee märkyyden lisäksi linnut, jotka löytävät nopeasti tiensä rakentuvalle kosteikolle.

Vesiensuojelurakenne osana kotimaisemaa

Silminnähden tyytyväiselle maanomistajalle omalle maalle rakennettu kosteikko on ”tosi iso juttu”.

– Ei näitä ihan noin vain tehdä.

Nuoran mukaan ympäristön tilan parantamiseksi tehty kosteikko herättää monenlaisia ajatuksia. Aikaisemmin kosteikon tilalla ollut joutomaa on nyt saatu hyötykäyttöön, puhdistamaan vettä ja monipuolistamaan lajistoa. Toisia kosteikko kiinnostaa sen vaikutusten vuoksi, toisia metsästyksen. Nuoralle kosteikko on kuitenkin osa omaa pihapiiriä. Kosteikon rakennusvaiheessa Nuora mainitsi linnut, joita hän toivoi kosteikolle.

– Nyt katselen ikkunasta niitä lintuja.

Aika velmu kommentti työteliäältä viljelijältä. Jäämme odottamaan seuraavaa retkeä.

Ville Nuoran pihapiiriä. Kosteikko sijoittuu kuvassa vaalean teltan oikealla puolelle.

Jokimaan kosteikko rakennettiin Vauhtia vesienhoitoon III -hankkeessa. Hanke on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen yhteishanke, jota on rahoittanut ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma. Hanke päättyy lokakuussa 2025. Sen jälkeen alkaa jatkohanke – Vauhtia vesienhoitoon lV – jolle Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen Euroopan maaseuturahastosta.

Kosteikon rakennusvaiheessa kevättalvella 2024 kosteikolla järjestettiin työnäytös: https://kvvy.fi/jokimaan-kosteikon-tyonaytos-heratti-laajaa-kiinnostusta/

Keväällä 2023 Pirkkavesien kosteikkokatselmus suuntasi myös Jokimaalle.