Taimenen elinolosuhteita ennallistetaan Pirkanmaan pienvesissä

Julkaistu: 05.09.2018
Kategoriat: Talkoot ja tapahtumat, Yhdistys

Vuosittaiset kunnostustalkoot tuovat tuloksia vähitellen

Pienet pyöreät kivet siirtyvät rivakkaan tahtiin kasalta kottikärryihin ja edelleen ämpäreissä jyrkkien mäkien välissä virtaavaan puroon. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) järjestämiin Myllypuron kunnostustalkoisiin on kertynyt runsas joukko talkooväkeä. Kaikkia yhdistää halu parantaa puron luonnontilaisuutta ilmentävän taimenen lisääntymis- ja elinolosuhteita.

– Virtavesiä on aiemmin perattu uittoränneiksi sekä valjastettu myllyjen ja sahojen käyttöön. Nyt kun noita tarpeita ei enää ole, meidän tehtävänä on pitää ympäristöstä huolta ja kunnostaa pienvedet mahdollisimman luonnontilaisiksi, limnologi Heikki Holsti KVVY:stä kertoo.

WWF:n Elina Erkkilä ja KVVY:n Heikki Holsti rakensivat Myllypuroon suojapaikkoja taimenille.

Myllypuron talkoot huokuivat hyvää mieltä

Viime lauantaina Siivikkalan Myllypuroa kunnostettiin 300 metrin matkalta kaikkiaan lähes 60 tekijän voimin. Kutusoran levittämisen lisäksi puroon vieritettiin kiviä, joita talkoolaiset kaivoivat ympäröiviltä rinteitä. KVVY:n yhteistyökumppaneina tapahtumassa olivat WWF ja Keskon K-Kalapolut –hanke.

– Tämä on ainoa järkevä tapa saada lohikalojen kalastaminen kestävälle pohjalle ja lisääntymään luonnollisesti, tamperelainen K-kauppias Tapani Oijusluoma toteaa.

Oijusluoma on aktiivinen kalamies. Talkoissa on mukana kolme muutakin kauppiasyrittäjää Ylöjärven ja Tampereen alueelta.

Aktiivisten kalastajien lisäksi talkookutsu on koskettanut erityisesti paikallisia maa- ja vesialueiden omistajia sekä ympäristöstä ja luonnonsuojelusta kiinnostuneita ihmisiä.

– Minulle talkoisiin osallistuminen on ympäristövastuun kantamista. Pidän luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja edistämistä hyvin tärkeänä ja haluan tehdä elämässäni hyviä asioita, paikallinen asukas ja maisemasuunnittelijayrittäjä Sanna Saari kertoo.

Ylöjärveläinen maisemasuunnitteluyrittäjä Sanna Saari kuljetti talkoissa Näsijärven Lohikalayhdistyksen puheenjohtajan, Jani Heinosen lapioimaa kutusoraa purolle.

Saari kantoi kutusoraämpäreitä kottikärryiltä puron äärelle. Siellä kahluuhousuihin pukeutuneet talkoolaiset asettelivat kiviä, soraa ja puunrunkoja taimenien suoja- ja lisääntymispaikoiksi. Raskas ruumiillinen työ sai kuitenkin pelkkää kiitosta osallistujilta.

– Eipä tarvitse enää tänään mennä punttisalille, kiviä kääntelevät miehet vitsailevat.

Osallistujina on myös paikallisia perheenisiä jälkikasvunsa kanssa. Pienet pojat ja tytöt kantavat oman osuutensa talkoisiin siinä kuin aikuisetkin. Kaikki mahdolliset pienten käsillä maasta irtoavat kivet päätyvät puroon ja aikuisten sekä rautakankien avustamana sinne vierii myös isoja kiviä. Molskahdukset ja aikuisten esimerkki tuntuvat kannustavan aina vaan uusiin haasteisiin.

Janne, Amanda ja Eemil Mäenpää osallistuivat ahkerasti talkoisiin muun muassa heittämällä kiviä puroon.

Talkootapahtumat jatkuvat tulevina viikonloppuina

KVVY:n Vapaat vesireitit – ja Virta-hankkeiden järjestämät kunnostustalkoot pidetään tänä syksynä kaikkiaan kuudessa eri kohteessa. Näistä kolme sijoittuu Näsijärven ympäristöön, yksi Orivedelle ja kaksi Ikaalisten reitille.

– Tulevana lauantaina ennallistamme Asuntilanjokea Terälahdessa ja seuraavana lauantaina Peräjokea Viitapohjassa. Kaikille avoimet talkootapahtumat jatkuvat viikoittain eri kohteissa lokakuun alkupuolelle saakka, tapahtumat järjestävä Heikki Holsti kertoo.

Talkootapahtumissa kunnostetaan ennalta määritelty osuus jokea tai puroa.

– Etenemme pala kerrallaan. Virtavesien hoito on pitkäjänteistä työtä ja monissa kohteissa järjestämme talkoita useana peräkkäisenä vuonna, Holsti kertoo.

KVVY Tutkimus Oy:n Sami Ojala sekä aktiivisesti talkookunnostuksissa kiertävä Akseli Haliseva levittävät kutusoraa Myllypuroon.

Tämän vuoden talkookohteet Myllypuro, Asuntilanjoki, Peräjoki sekä Oriveden Taipaleenjoki ja Ikaalisten Lähdetoja ja Kovesjoki ovat kaikki valikoituneet ennallistettaviksi kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa käytyjen keskustelujen sekä perusteellisten inventointien ja sähkökoekalastusten perusteella.

– Suuntaamme resurssit  niihin virtavesiin, joissa voimme parantaa tai ennallistaa taimenkantojen elinolosuhteita ja lisääntymistä, Holsti perustelee valintoja.

Inventoinnit Holsti on tehnyt tutustumalla kuhunkin vesistöön maastossa. Sähkökoekalastuksissa kalat tainnutetaan hetkeksi, pyydystetään haaveilla, tunnistetaan ja mitataan, jonka jälkeen ne päästetään takaisin vapaiksi. Osasta taimenia tutkitaan myös DNA.

– Näin selvitämme, onko kyseessä luonnontilainen kanta vai istutusten kautta vesistöön päätynyt kala.

Myös maa- ja vesialueiden omistajien myötämielisyys ja rahoituksen järjestyminen vaikuttavat kohteiden valintaan. Virta-hanke saa tukea muun muassa 12 pirkanmaalaiselta kunnalta. Vapaat Vesireitit –hankkeen suurin tukija on Ekoenergian Ympäristörahasto.

– Pienvesien kunnostaminen on vasta alussa, Holsti toteaa.

Muistoja Myllypuron vaiheista

– Ongin täältä pikkupoikana monet purolohet, Myllypuron rannalla ikänsä asunut Hannu Virtanen kertoo.

Virtanen oli mukana ennallistamistalkoissa ja kertoi tauolla tarinoita puron vaiheista.

– Myllypuro oli aikoinaan kalaisa ja kaunis luonnonvarainen puro, jonka suvantokohtaan taimenet nousivat syksyllä kutemaan. Kaverini sai sieltä kerran talikolla pyydystettyä 3,6 kiloa painaneen vonkaleen, Virtanen muisteli.

Reilut sata vuotta sitten puroon rakennettiin Virtasen mukaan kalanviljelylaitos, jossa kasvatettiin forelleja Pietarhoviin keisariperheen herkuksi.

– Kalanviljelylaitosta varten rakennettu pato ja sen vieressä olleet betoniset kaviot olivat olemassa 1970-80 –luvuille saakka, mies muistelee.

Myllypuroa raivattiin ja levennettiin kapeimmilta kohdiltaan Virtasen mukaan 1950-luvulla peltojen tulvasuojelun vuoksi.

 

Katso talkoiden tarkemmat tiedot täältä: Kutsu Pirkanmaan virtavesien talkookunnostustapahtumiin vuonna 2018

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Heikki Holsti

heikki.holsti(at) kvvy.fi

puh. 03-2461 259