Taimenet asettuvat kodiksi Tampereen seudun taajamapuroihin

Tampereen ja lähialueiden virtavesissä on viime vuosina uurastettu melkoisesti, jotta taimen kotiutuisi Tampereen seudun kaupunkipuroihin. Ponnistelujen tulokset alkavat vihdoin näkyä.

Taimenet ovat lisääntymässä ja asettumassa kolmeen taajamassa sijaitsevaan puroon Ylöjärvellä ja Tampereella: Siivikkalan Myllypuroon sekä Tampereen Vihiojaan ja Vuohenojaan. KVVY Yhdistyksen ympäristöasiantuntija Sami Ojala vaikuttaa tyytyväiseltä.

– Olen ollut iloisesti yllättynyt toimintamme vaikuttavuudesta. Suurin kiitos nyt havaittavista tuloksista kuuluu suurelle joukolle vapaaehtoisia kunnostustalkoilijoitamme.

Kesällä 2025 KVVY Yhdistys järjesti kunnostustalkoita myös yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Kuva Tampereen Vuohenojalta: Jutta Lajunen, Tampereen kaupunki

Siivikkalan Myllypurolta saatiin nollatulos, nyt purossa on elinvoimainen taimenkanta

Ojalan mukaan työ Siivikkalan Myllypurolla Ylöjärvellä lähti aikanaan tyhjästä. Kotiutusistutukset aloitettiin purolla vuonna 2015. Vuosina 2017–21 aikanaan pääosin perattua puroa kunnostettiin lähemmäs luonnontilaa: sinne rakennettiin taimenille kutusoraikkoja lisääntymistä varten ja parannettiin samalla pienten taimenenpoikasten elinmahdollisuuksia.

Viimeiset mätirasiat vietiin puroon keväällä 2021, ja sen jälkeen on seurattu, alkaako taimen lisääntyä purossa luonnollisesti. Nyt jo neljättä vuotta peräjälkeen Myllypuron sähkökoekalastuksissa on saatu saaliiksi taimenen saman kesän poikasia eli nollikkaita.

– Tämä tarkoittaa, että aikaisempina vuosina istutetut taimenet ovat varttuneet sukukypsiksi ja niiden lisääntyminen on onnistunut, selventää Ojala.

KVVY Yhdistys on tänä vuonna kunnostanut seitsemää virtavesikohdetta, ja talkoilla on rakennettu 81 kutusoraikkoa. KVVY Yhdistyksen Sami Ojala keskellä. Kuva: Jutta Lajunen, Tampereen kaupunki

Tulevina vuosina Myllypuron taimenkannan kehittymistä seurataan edelleen sähkökoekalastuksilla ja PIT-tutkimuksella, jossa kaloihin asennettujen sirujen avulla seurataan vaelluskalojen kulkua puron ja Näsijärven välillä.

Vihiojan kutukalat löysivät uudet soraikot heti

Tampereen Vihiojalla taimenia on kotiutettu vuodesta 2020 lähtien, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Eri vuosina mätirasioista kuoriutuneet poikaset ovat selvinneet hienosti, ja sähkökoekalastuksissa on havaittu useita eri ikäisiä taimenia.

Tänä syksynä Vihiojalla tehtiin myös ensimmäiset havainnot järvivaelteisista kutukaloista, jotka ottivat talkoovoimin heinäkuun lopulla rakennetut soraikot heti käyttöön.

– Jopa 50–60-senttiset taimenet nähtiin kutupuuhissa vain pari kuukautta kunnostusten jälkeen. Se on melkoinen näky hyvin matalavetisessä purossa, toteaa Ojala.

Kesän 2025 kunnostustalkoissa rakennettua kutusoraikkoa Vihiojalla. Kuva: Niko Kylliäinen

Mätirasiaistutuksia Vihiojalla jatketaan vielä kevääseen 2026.

– Sen jälkeen voidaan nähdä, käynnistyykö taimenen luonnollinen elinkierto Vihiojalla yhtä vahvana kuin Siivikkalassa.

Vuohenojalla nähty ensimmäiset merkit luonnollisesta lisääntymisestä

Myös Tampereen Vuohenojalla taimenta on kotiutettu vuodesta 2020 alkaen. Puroa on paranneltu sekä koneellisesti että talkoovoimin. Puronkunnostustoimien tavoitteena on ollut tehdä taimenille parempia elinalueita ja lisääntymispaikkoja.

Tänä vuonna saatiin ensimmäiset merkit siitä, että pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia. Sähkökoekalastuksissa löytyi nollikkaita koealalta, jonne taimenia ei ollut istutettu lainkaan.

– Ensimmäisen vuoden poikaset harvoin liikkuvat kovin kauaksi kuoriutumispaikaltaan, joten tulosta voi pitää signaalina luonnollisen lisääntymisen käynnistymisestä.

Yksi Vuohenojalla kesällä 2025 löytyneistä nollikkaista. Nollikkaat ovat saman vuoden poikasia, ”nollavuotiaita”. Kuva: Sami Ojala

Mätirasiaistutuksia ja kunnostustoimia jatketaan Vuohenojalla vielä parin vuoden ajan, jotta puron taimenkanta ehtii kunnolla vahvistua. Sen jälkeen Vuohenojallakin seurataan kannan elinvoimaisuutta sähkökoekalastusten avulla.

Sateenvarjolaji taimenen hoito auttaa myös muita virtavesilajeja

Taajamapuroissa tehty työ ja saadut havainnot muistuttavat siitä, että taantuneiden elinympäristöjen eteen nähty vaiva palkitsee. Virtavesien ja taimenkantojen hoitotyön ansiosta luonnon monimuotoisuus vahvistuu paikoissa, joiden luontoarvot ovat saattaneet vuosikymmenien saatossa jo unohtua.

Äkkiseltään tuntuu uskomattomalta, että kasvillisuuden keskellä virtaavassa purossa voisi uiskennella taimenia. Kuva Vuohenojalta: Sami Ojala

Kyse ei ole ainoastaan taimenista, mutta taimen on ns. sateenvarjolaji. Mikäli taajamapuroihin saadaan palautettua olosuhteet, joissa taimen onnistuu lisääntymään luonnollisesti, puro on sopiva elinympäristö myös monille muille virtavesissä viihtyville lajeille.

– Vaikka virtavesityömme tavoitteena näyttää usein olevan taimenen kotiuttaminen, toimintamme taustalla on aina pyrkimys mahdollisimman luonnontilaisiin virtavesiin. Virtavesien ennallistamiseen tähtäävät toimet ovat aina hyväksi niin taimenille kuin virtavesiluonnolle kokonaisuudessaan.

Vuodesta 2018 alkaen KVVY Yhdistyksen työtä purojen ja taimenkantojen eteen on tehty VIRTA-hankkeissa. Pohjois-Savon ELY-keskus on avustanut VIRTA- ja VIRTA2-hankkeita kalatalouden edistämiseen tarkoitetuilla kalastonhoitomaksuvaroilla. Hankkeiden omarahoitusosuudet on kerätty toiminta-alueen kunnilta ja kaupungeilta, osakaskunnilta, kalatalousalueilta sekä yrityksiltä.

Tänä vuonna konkreettisia kunnostustoimia on edistetty Pirkanmaan virtavesien kunnostustoimet 2025 -hankkeessa useiden vapaaehtoisten talkoolaisten ja yhteistyökumppanien kanssa. Pohjois-Savon ELY-keskus on avustanut hanketta kalatalouden edistämiseen tarkoitetuilla kunnostusmäärärahoilla.