Teuronjoen rannalla on voimaa kuin tosi pienessä kylässä

Teuron-Kuuslammin kylä on mainio esimerkki talkootyön voimasta. Talkoilla on kunnostettu kylän läpi virtaava joki taas luonnollisempaan tilaan niin, että siinä kelpaa taimenen elellä ja kyläläisten virkistäytyä.

Teuron-Kuuslammin kylässä alle 250 asukasta, mutta niin vaan on vanha rukoushuone kunnostettu kylätaloksi, kylälle rakennettu monitoimihalli ja hallin pihalle vielä leikkikenttä kylän yhä lisääntyvälle lapsikatraalle.

Kylässä tapahtuu paljon ja onnistumiset kannustavat tekemään lisää. Teuro-Kuuslammin kylätoimintayhdistyksen puheenjohtaja Mikko Pietilä kieltää, että aktiivisuus heidän kylässään olisi vain muutaman harteilla. – Kyllä ainakin puolet on aktiivisia. Esimerkiksi kylän kesätapahtuman talkoolaisia oli 129, osa toki kesäasukkaita.

Kylätoimintayhdistyksen lisäksi alueella toimii viisi eri osakaskuntaa. Osakaskunnat toimivat kuitenkin yhtenä rintamana, ja kyläyhdistyksen, muiden yhdistysten ja osakaskuntien toimintaa ei voi oikeastaan erottaa toisistaan. Yhteisöllisyys ja talkoohenki olivat vaikuttamassa myös siihen, että Teuron-Kuuslammin kylä valittiin valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi vuonna 2018.

Joen kunnostamisella halutaan elvyttää taimenkantaa

Kylän läpi virtaava Teuronjokikaan ei ole jäänyt paitsi kyläläisten innostukselta. Teuronjokeen haluttiin tehdä kalataloudellinen kunnostussuunnitelma, ja se tehtiin. Sen jälkeen lähdettiin toteuttamaan kunnostushanketta. Tietoa hankkeeseen saatiin Kalatalouden keskusliitosta, ja kunnostustoimenpiteitä perusteltiin sillä, että kunnostuksen myötä Teuronjoelle saataisiin enemmän käyttöä, ja vanha, ilmeisesti joskus istutettu taimenkanta hyötyisi kunnostustoimenpiteistä. Rännimäisenä valuva joki ei sellaisenaan tarjonnut riittävästi kutu- ja suojapaikkoja taimenille, joita joessa vielä oli.

Kunnostushankkeeseen tarvittavia talkootunteja kerättiin muun muassa kiertämällä ovelta ovelle keräämässä maanomistajien suostumuksia kunnostustoimenpiteisiin. Maanomistajat suhtautuivat kunnostukseen hienosti, eivätkä kunnostustoimenpiteet hankaloituneet esimerkiksi sen vuoksi, että koneilla ei olisi saanut kulkea joen rantamaisemissa.

Vuonna 2018 jokea kunnostettiin kuudessa paikassa 7 kilometrin matkalla. Urakoitsija muotoili kaivinkoneella taimenille kutu- ja poikasalueita sekä kampesi suurempia kiviä esiin joen pohjasta ja laidoilta. Taimenien kaipaamia levähdyskiviä ja kutusoraikkoja kannettiin virtaavaan veteen myös talkoovoimin.

Joen kunnostaminen lisää koko kylän viihtyvyyttä

– Jos jotakin huonoa pitää löytää, niin se, että kunnostusvuonna syksy kylmeni aikaisin. Kaivuupuuhat eivät saa häiritä lintujen pesintää, eikä kaivinkoneen haluta sotkevan vettä myöskään uimakaudella. Kiviä sitten aseteltiin talkoissa jokeen sormet kohmeessa, muistelee Pietilä. – Olisi sen voinut lämpimälläkin tehdä, hän naurahtaa.

Mutta nyt Teuronjoen uoma virtaa luonnollisemmin, ja joella on aivan eri tavalla merkitystä seudun asukkaille. Kunnostustoimien ohessa haluttiin lisätä myös muuta virkistyskäyttöä, ja joen kiemurteleviin rantamaisemiin on tehty luontopolku ja kunnostettu uimapaikka. Joella melotaan, kalastellaan ja järjestetään myös onkikilpailuja. Taimenien annetaan kuitenkin kasvaa ja lisääntyä rauhassa.

Keväällä 2020 on jälleen luvassa koekalastukset, ja niiden myötä saattaa selvitä, onko Teuronjoen taimenkanta lähtenyt elpymään. Kunnostustoimissa ei kuitenkaan jaeta pikavoittoja, ja vielä riittää tekemistä. Pietilä on kuitenkin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen.

– On tärkeää, että jokia laitetaan kuntoon, niin saadaan niille käyttöä, Pietilä toteaa.

Teuro-Kuuslammin kylätoimintayhdistys ry

www.teuro.fi

Teksti: Hanna Määttänen
Kuva: Mikko Pietilä

Blogikirjoitus on osa Yhteinen Loimijoki -työtä. KVVY ry koordinoi vesienhoidon edistämistä Loimijoen alueella ja toteuttaa erilaisia neuvonta- ja kunnostushankkeita yhteistyössä alueen kuntien, Ely-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin kvvy.fi/loimijoki.