Toivonlammen kosteikko Keuruun Riihossa

Keurus-hankkeessa suunniteltiin Keuruun Haapamäelle, Riihoon, Vaissin tilalle kosteikko. Sille haettiin ja saatiin ETI-tukea eli ei-tuotannollisen investoinnin rahallista tukea. Kohteena oli ennen veden vaivaama, heikosti viljeltävä ja heikkotuottoinen peltoalue Ylisenjärven pohjoisrannalla. Kosteikko rakentui maanomistajan vetämänä hankkeena kesä–heinäkuussa 2023, ja Keurus-hanke oli projektissa tiiviisti mukana.

Toivonlammen kosteikon vesipinta-ala on 1,7 hehtaaria, ja sen 72 hehtaarin valuma-alueesta noin puolet on peltoa. Kosteikkorakenteen ansiosta alueen vesitaloutta saatiin kohennettua, ja samalla edistetään vesiensuojelua: kun veden virtaus hidastuu kosteikolla, esimerkiksi kiintoainetta ja ravinteita pidättyy kosteikkoon. Vesistöjämme pahiten rehevöittävä fosfori on ravinne, joka kulkee valumavesissä yleensä suurelta osin kiintoaineeseen sitoutuneena. Lisäksi kosteikon kasvillisuus sekä muu eliöstö käyttää ja kierrättää ravinteita.

Jo pian Toivonlammen kosteikon valmistumisen jälkeen syyskuussa 2023 havaittiin jopa silminnähtäviä eroja kosteikkoon tulevan ja sieltä lähtevän veden laadussa: tuleva vesi oli sameamman näköistä kuin lähtevä vesi. Tuolloin jo kosteikon saarekkeetkin olivat ehtineet vihertyä kasvillisuudesta. Saarekkeiden tehtävänä on ohjailla ja hidastaa veden virtausta, mikä edesauttaa mm. kiintoaineen laskeutumista kosteikon pohjalle. Kuva: Tuomo Laitinen 

Vesiensuojelun ja paremman vesitalouden sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisen lisäksi maanomistaja sai kosteikkohankkeesta myös suoraa hyötyä. Alueelta kaivetut maamassat, noin 6000 kuutiometriä, ajettiin läheisille pelloille täyttämään painanteita ja notkelmia sekä parantamaan niiden viljeltävyyttä. 

Keurus-hanke laati kosteikon vieressä olevalle Lehdon lintutornille kosteikosta infotaulun, joka paljastettiin yli 30 osallistujaa houkutelleessa yleisötapahtumassa 12.6.2024. Sen yhteydessä kosteikon nimeksi julistettiin Toivonlampi maanomistaja Juho Vaissin pojan nimen mukaan. Nimi symboloi myös toivoa ympäristön tilan kohenemisesta ja vesiensuojelun edistämisestä.

Keurus-hanke seuraa kosteikon toimintaa mm. ottamalla näytteitä sinne tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Seutu on turvemaavaltaista, minkä vuoksi Toivonlammen kosteikossakin virtaa ruskeaa humusvettä. Kuva: Elina Nystedt 

Uutisia Toivonlammen kosteikosta:

Anu Kokkilan lintuhavainto toi Riihoon kansainvaelluksen – harvinainen siperiantavi vietti päivän Vaissin uudessa kosteikossa, Suur-Keuruu 2.5.2024

Keuruulaisia kiinnostavat linnut ja luonnon monimuotoisuus – Vaissin kosteikkopäivässä puhuttiin vesiensuojelusta, Suur-Keuruu 24.6.2024

Artikkeli kosteikon toteuttamisen eri vaiheista:

Kuoppamäki, K., Huuskola, R. & Laitinen, T. 2024. Toivonlammen kosteikko rakentui ei-tuotannollisten investointien tuella. Aquarius 2024-2025, 28-30. Linkki artikkeliin.

Lisätietoa ei-tuotannollisten investointien tuesta Ruokaviraston sivuilta.