Uutta tietoa hyytelösammaleläimestä KVVY Yhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa – kalat käyttävät lajia ravinnokseen

Vaikka hyytelösammaleläin on herättänyt levitessään paljon huomiota, siitä tiedetään melko vähän. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä Pirkanmaan alueella.

Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, ja havaintoja tehdäänkin yleensä loppukesästä vesien lämmetessä. Viileämpien vesien aikaan, syksystä kevääseen, laji esiintyy noin millimetrin halkaisijaltaan olevassa lepo- tai leviämismuodossaan, ns. statoplasteina. Kun vedet loppukesästä lämpenevät, statoplastit alkavat muodostaa jopa tuhansista sammaleläinyksilöistä koostuvia hyytelömäisiä yhdyskuntia, jotka voivat kasvaa peräti puolen metrin kokoisiksi.

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittaman hankkeen aikana selvisi muun muassa, että kalat syövät sekä statoplasteja että hyytelösammaleläinyhdyskuntia. Kalat voivat siis rajoittaa lajin esiintymistä mutta toisaalta samalla levittää sitä: statoplastit näyttäisivät nimittäin kulkeutuvan vahingoittumattomina kalojen ruuansulatuselimistön läpi.

Hyytelösammaleläimen lepomuodot takertuvat esimerkiksi veneiden köysiin

Hyytelösammaleläinyhdyskuntien havainnointi on haastavaa etenkin suurissa vesistöissä. Sen sijaan statoplastien kerääminen keinotekoisilla alustoilla osoittautui hankkeessa toimivaksi keinoksi kartoittaa lajin esiintymistä.

Keräinlevyjäkin tehokkaammin statoplastit takertuivat niiden kiinnitysnaruihin, mikä osoittaa esimerkiksi ankkuriköysien toimivan lajin leviämisessä. Vilkas veneily näyttääkin edistävän hyytelösammaleläimen leviämistä, ja etenkin suojaisilla lahtialueilla sijaitsevat satamat voivat tarjota hyvät olosuhteet lajin levittäytymiselle.

Kansalaisten aktiivisuus on tärkeää vieraslajien tutkimuksessa

Kansalaishavaintojen avulla voidaan seurata ja hillitä hyytelösammaleläimen leviämistä. Havaintoja voi ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolla, ja havaintoon kannattaa aina liittää valokuva, jonka avulla asiantuntijat voivat varmistua lajista.

Pienikokoisen hyytelösammaleläinyhdyskunnan saattaa sekoittaa esimerkiksi vesiperhosen munarykelmään, joka on limahyytelön peittämä. Lajit voi kuitenkin erottaa muun muassa hyytelösammaleläimen pintaan muodostuvista tähtimäisistä kuvioista.

Lajin vaikutuksista vesiekosysteemien toimintaan ja eliöyhteisöihin tiedetään vielä sangen vähän. Hyytelösammaleläinyhdyskunta voi aiheuttaa ihmisille hankaluuksia esimerkiksi takertuessaan kalastusvälineisiin tai vedenottoputkien suulle. Ulkonäkönsä ja olemuksensa vuoksi hyytelösammaleläin haittaa myös vesistöjen virkistyskäyttöä. Toisaalta lajista voi olla myös hyötyä: kun suuri yhdyskunta suodattaa kasviplanktonia ravinnokseen, se voi paikallisesti kirkastaa vettä.

Huomioi vieraslajit erityisesti siirtyessäsi vesistöstä toiseen

Vesien vieraslajeja on hankala hävittää, mutta kantoja voi kuitenkin hillitä. Havaitut hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan: mitä vähemmän yhdyskuntia vesistöissä on, sitä vähemmän niistä muodostuu statoplasteja, joiden avulla laji leviää uusille alueille.

Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, että itse ei tule levittäneeksi lajia esimerkiksi vesistöstä toiseen. Varusteiden ja kulkuneuvojen silmämääräinen tarkastelu ja mahdollinen puhdistus ennen siirtymistä eri vesistöalueelle auttaa. Vaikka statoplastit sietävät jonkin verran kuivumista ja jäätymistä, esimerkiksi veneiden, suppilautojen ja kalastusvälineiden jättäminen kuiville voi tuhota ainakin osan niihin mahdollisesti kiinnittyneistä statoplasteista.

Kaiken kaikkiaan on hyvä olla tietoinen vieraslajeista ja niiden leviämistavoista. Tällöin jokaisen on mahdollista huomioida riskit ja ehkäistä niiden leviämistä.

Kalat näyttävät hyödyntävän hyytelösammaleläintä ravinnokseen. Hyytelösammaleläimen lepo- ja leviämismuoto, ns. statoplasti, saattaa kalan silmissä muistuttaa vesikirppua. Kuva: Suvi Mäkelä, Vanajavesikeskus

Lisätietoja:

Kirsi Kuoppamäki

ympäristöasiantuntija, tutkija, KVVY Yhdistys

kirsi.kuoppamaki@kvvy.fi

p. 03 2461 337

Tuore raportti: Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) – vieraslaji Suomen vesistöissä -raportti

Hyytelösammaleläin vieraslajit.fi-sivustolla: Hyytelösammaleläin – Vieraslajit.fi

Vauhtia vesienhoitoon -hankkeessa autetaan vesien ja rantojen vieraslajien, erityisesti hyytelösammaleläimen ja isosorsimon, tunnistamisessa, havainnoinnissa ja mahdollisessa torjunnassa. Tämänhetkistä, Vauhtia vesienhoitoon 4 -hanketta koordinoi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY Yhdistys), ja hankekumppanina toimii Vanajavesikeskus. Hanke on saanut Euroopan unionin maaseuturahoitusta Pirkanmaan ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Sisä-Suomen elinvoimakeskus.