”Valuma-alueella tarvitaan pesusieniefektiä eikä rännejä”

Voimakkaat ojitukset ovat aikanaan huonontaneet vesien tilaa, ja moni Karvianjoen yläosan alueen vesistöistä on välttävässä tilassa. Maanomistaja Tapio Haavisto on omalta osaltaan lähtenyt vaikuttamaan asiaan.

Haaviston maille, Karvian Kettuluomaan, valmistui keväällä Karvianjoen yläosan valuma-alueen kunnostushankkeen avulla pohjakynnyssarja, johon oli mahdollista tutustua hankkeen järjestämällä maastoretkellä toukokuussa.

Tapio Haavisto oli mukana myös maastoretken jälkeen järjestetyssä hankkeen päätösseminaarissa Karviassa kertomassa vesienhallinnan ongelmista ja Kettuluomalla tehdyistä toimenpiteistä.

Hankkeen päätösseminaarin yhteydessä järjestetylle maastoretkelle Karviassa osallistui noin 20 luonnonmukaisista vesienhallinnan ratkaisuista kiinnostunutta.

Uomaan rakennettavat pohjakynnykset hillitsevät veden kulkua uomassa ja samalla vähentävät vedenkorkeuden vaihteluiden aiheuttamia haittoja. Virtauksen hidastuminen vähentää eroosiota sekä kiintoaineiden ja ravinteiden huuhtoutumista veteen.

Haavisto on tyytyväinen, että tällainen mahdollisuus osui kohdalle.

– Satuin tulehen hankkeen tilaisuuteen ja tarjosin, että olisi tämmöinen oja, joka kokoaa isolta alueelta vettä.

Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin, tuossa ojassa on kaksi veden virtaamaa hillitsevää pohjakynnystä.

– Vaikka prosessi on kestänyt kauan, se ei ole kuitenkaan ollut lainkaan kuormittava, tuumi maanomistaja Tapio Haavisto Karviassa järjestetyssä loppuseminaarissa. – Asiat ovat edenneet sujuvasti Kaisa Kätkävaaran [KVVY Yhdistyksen suunnittelija] kanssa.

Maanomistaja toivoo lisää pohjakynnyksiä

KVVY Yhdistyksen ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishankkeessa on etsitty sopivia kunnostuskohteita hankealueelta. Avainasemassa ovat olleet maanomistajat ja se, mitä heidän omistamallaan kohteella voitaisiin tehdä, että siitä olisi hyötyä vesistöille mutta myös maanomistajalle.

Haavistokin tiedostaa, että yhdellä tai kahdella pohjakynnyssarjalla ei tehdä vielä ihmeitä, mutta jos niitä saataisiin enemmän, vaikutukset esimerkiksi alapuolisiin vesistöihin olisivat suurempia.

– Toivon, että tämä innostaisi muitakin. Tämä ei maksanut maanomistajalle mitään, eikä haittaa metsätaloutta. Jos tämäkin edes vähän parantaisi järven tilaa, niin hyvä.

Kettuluomalle rakennettu pohjakynnys. Kuva: Jerome Tornikoski

Rekkalasteittain maata jokeen

Hankkeessa valmistui kevään aikana toinenkin pohjakynnyssarja, jonka rakentumista kiinnostuneet pääsivät myös seuraamaan etäältä ennen illan tilaisuutta.

– Kyseessä on syvä, jyrkkä ja suora uoma, ja peltoa on lähtenyt Karvianjokeen oletettavasti rekkakuormakaupalla, totesi Ville Kangasniemi Pyhäjärvi-instituutista.

Myös Pyhäjärvi-instituutin suunnittelema kohde ehti valmistua hankkeen loppumetreillä.

– Vaikka hanke tältä osin on päättymässä, ajatus on kuitenkin, että tämä ei jäisi tähän vaan että toiminta jatkuisi. Käsissä on ideoita, alue on tullut tutummaksi ja tänne on muodostunut verkostoja.

– Ilman paikallisten näkemyksiä ja piilevää tietoa ei asioita voida edistää.

Maanomistajien välistä yhteistyötä on hankkeen aikana vahvistettu, mikä osaltaan mahdollistaa vesienhoitotyön jatkumisen alueella myös hankkeen jälkeen. Kuva Kauhajoen Nummijärveltä Nummijärven vesistökunnostus tutuksi! -tilaisuudesta.

Paikallisia maanomistajia kiitteli myös ympäristökunnostuksia alueella tekevä urakoitsija Teemu Tuovinen.

– Tilanne on parinkymmenen vuoden aikana muuttunut. Aikaisemmin oltiin kriittisempiä vesistökunnostuksia kohtaan. Nyt on huomattu, että ei siitä olekaan haittaa maankäytölle.

Kunnanjohtaja Anneli Hosiasluoma totesi tilaisuudessa, että myös alueen viihtyvyyden ja vetovoiman kannalta on tärkeää, että vesiensuojelutyötä jatketaan.

– Vuosien aikana on tullut paljon vaurioita, ja vahinkojen korjaaminen kestää.

Tuulivoima-alueiden tiestön ojitukset uusi riski

– 50-luvulla peruskartan pohjaväri oli valkoinen, mutta 80-luvulla sininen, koska ojitettuja alueita oli jo niin paljon, muistutti Markku Suominen Kankaanpään seudun luonnonystävistä puheenvuorossaan.

– 1950–60-luvuilla tehtyjä virheitä – liian voimakkaita ojituksia – ei saisi Karvianjoen vesistöalueella kuitenkaan päästää toistumaan, koska ongelma on täällä olemassa jo valmiiksi, ylitarkastaja Anna Soirinsuo Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta totesi.

Soirinsuo nosti esiin, että laajeneva energiantuotanto lisää ojituksia ja myös niiden aiheuttamia haittoja vesistöille, mistä on jo esimerkkejä Pohjanmaalta.

– Alueilla tarvitaan tiestöä, jotta voimaloita voidaan rakentaa ja huoltaa. Olemme huolissamme rännimäisistä tieojituksista, jotka kuljettavat vettä vauhdilla pois.

– Valuma-alueella tarvitaan pesusieniefektiä eikä rännejä.

Karvianjoen yläosan valuma-alueen kunnostushanke toteutettiin ajalla 1.1.2023 – 15.6.2025. Hanketta rahoitti ympäristöministeriö osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksista. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi Karvian kunta on avustanut hanketta.

Lue lisää hankkeesta.

Teksti: Hanna Määttänen

Artikkeli on julkaistu lähes saman sisältöisenä Kankaanpään seutu -lehdessä 5.6.2025.