Vauhtia Vesi-illasta ja Järvitärskyiltä

KVVY Yhdistyksen, Vanajavesikeskuksen ja Hämeen ELY-keskuksen yhteistyössä järjestämä tapahtuma – Vesi-ilta & Järvitärskyt – keräsi marraskuussa Hämeenlinnaan lähes sata vesiensuojelun ja vesienhoidon parissa työskentelevää ja vapaa-aikaansa viettävää. Vanajavesikeskuksella ja KVVY Yhdistyksellä on ollut omat, erilliset tapahtumansa, jotka tällä kertaa yhdistettiin menestyksekkäästi yhteisen Vauhtia vesienhoitoon III -hankkeen puitteissa.

Myös tapahtuman puheenvuoroissa korostettiin yhteistyötä. Ojitusyhteisöjen merkityksestä kokonaisvaltaisessa vesienhallinnassa kertoi KVVY Yhdistyksen Mikko Ortamala, Hämeen ELY-keskuksen Katja Pellikka puolestaan valaisi väkeä Ahti-ohjelmasta ja vesienhoidon avustusmahdollisuuksista, joissa peräänkuulutetaan yhteistyötä ja sidosryhmien osallistamista. KVVY Yhdistyksen Kirsi Kuoppamäki syvensi paikallaolijoiden ymmärrystä vieraslaji hyytelösammaleläimestä sekä Vauhtia vesienhoitoon III -hankkeessa tehdystä selvitystyöstä tämän möykkymäisen otuksen leviämisen kartoittamiseksi. Lisäksi puheenvuorot saivat yhdistykset, mukaan lukien järjestäjäyhdistykset, jotka kertoivat toiminnastaan ja tuoreista kuulumisistaan.

Satakunta vesienhoidosta kiinnostunutta paneutui illan aiheisiin – ja esitti teräviä kysymyksiä.

Ojitusyhteisöillä joukkovoimaa vesienhallintaan

Vesitalouden erityisasiantuntija Mikko Ortamala muistutti puheenvuorossaan kokonaisvaltaisen vesienhallinnan merkityksestä valuma-alueella.

– Käytettiinpä maata mihin tahansa, sen vesitalouden täytyy olla kunnossa, totesi Ortamala.

Esimerkiksi maatalousympäristössä toimenpiteitä tulee tehdä niin pelloilla, ojissa kuin vesistöissäkin, kenties myös kauempana valuma-alueella.

Kokonaisvaltaisessa vesienhallinnassa huomioidaan sekä ihmisten, elinkeinojen että luonnon tarpeet sekä varaudutaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin uhkiin.

Kokonaisvaltainen vesienhallinta tarkoittaa myös laajempaa yhteistyötä. Yksi keino laajentaa yhteistyötä ja verkostoja on aktivoida valuma-alueiden ojitusyhteisöt maa- ja vesialueiden omistajien rinnalle vesienhoitotyöhön. Vaikka yhteisöt sijoittuvat aikanaan kaivetun ojaverkoston ympärille, voi niiden jäsenillä olla maa-alueita myös kauempana, jolloin niitäkin voidaan hyödyntää vesienhallinnan kokonaisvaltaisessa tarkastelussa ja mahdollisten kunnostustoimien suunnittelussa.

Kanta- ja Päijät-Hämeeseen sijoittuvan OMISTAJA-hankkeen tavoitteena on parantaa peltojen vesitaloutta, maan rakennetta ja kasvukuntoa sekä vähentää samalla ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin.

– Esimerkiksi märkien ja tiivistyneiden peltojen viljely, muokkaus ja lannoittaminen ovat haitallisia sekä vedenlaadun että tuotannon näkökulmista.

Tarkoitus on löytää paikallisten verkostojen kanssa mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta erilaisten vesistökunnostustoimenpiteiden avulla sekä tehdä selkeitä ja konkreettisia toimenpidesuunnitelmia haasteellisiksi tunnistetuille alueille.

– Oleellista on antaa arvo kaikkien intressiryhmien ajatuksille ja työlle, tuotantoympäristö ja luonnon monimuotoisuus huomioiden.

Valtaavatko limaklöntit Suomen vesistöt?

Mitä tiedetään Hämeen järviin ilmestyneestä mystisestä möllykästä ja limaisesta iljetyksestä, jota myös hyytelösammaleläimeksi kutsutaan? Ei vielä aivan kaikkea, kävi ilmi KVVY Yhdistyksen ympäristöasiantuntijan, tutkija Kirsi Kuoppamäen puheenvuorossa.

KVVY Yhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen yhteistyö on ollut vahvaa myös hyytelösammaleläintutkimuksissa: Vauhtia vesienhoitoon III -hankkeessa on selvitetty hyytelösammaleläimen esiintymistä ja leviämistä Etelä-Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Mukana on ollut myös ympäristötieteiden opiskelija Sara Virkki, joka tutkii työn alla olevassa pro gradu -tutkielmassaan hyytelösammaleläimen lepomuotoja eli statoplasteja.

Hyytelösammaleläimen leviäminen statoplastien avulla kiinnostaa, ja havaintoja toivotaan valokuvien kera www.vieraslajit.fi-sivustolle. Kuva: Sara Virkki

Hyytelösammaleläin talvehtii pikkuruisten statoplastien avulla. Statoplastit tarttuvat pienillä väkäsillään erilaisille pinnoille, kuten vesikasveihin, risuihin, kalastusvälineisiin, veneisiin ja esimerkiksi ankkuriköysiin, ja mahdollisesti leviävät näin uusiin vesistöihin. Muun muassa veneilijöiden ja kalastajien merkitys lajin leviämisessä tai sen estämisessä herätti keskustelua tilaisuudessa.

– Statoplastit näkyvät paljain silmin, kun vain oppii katsomaan, vakuutti Kuoppamäki.

Pohjois-Amerikasta tullut laji herättää paljon kysymyksiä, joihin yritetään vähitellen löytää vastauksia. Onko esimerkiksi hyytelösammaleläinkantojen kasvaminen väistämätöntä vai tuleeko käymään niin, että sille löytyy jokin vastavoima, joka esimerkiksi hyödyntää sitä ravintonaan? Tutkimustyö jatkuu.

Statoplasteja on tänä vuonna kartoitettu Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan rannoilta. Kuva: Kirsi Kuoppamäki

Tiivistä tietoa vesienhoidon avustusmahdollisuuksista

Vesienhoidon asiantuntija Katja Pellikka Hämeen ELY-keskuksesta esitteli illan osallistujille vesienhoitoon sopivia avustusmahdollisuuksia. Harkinnanvaraisten avustushakujen kannalta hyvään aikaan Pellikka tiivisti esitykseensä rahoittajan näkökulman siihen, mitä hyvä hanke pitää sisällään: sen tarve on mainittu vesien- ja merenhoidon tuoreimmassa toimenpideohjelmassa, hanke on valuma-aluelähtöinen, hankkeella on selkeä suunnitelma yhteistyöhön ja sidosryhmien osallistamiseen sekä suunnitelma mahdollisten biomassojen hyödyntämiseksi, hanke vähentää ulkoista vesistökuormitusta, sen vaikutukset ovat todennettavissa sekä hankkeella on tiedotus- ja viestintäsuunnitelma.

Erityisesti Pellikka kehotti huomaamaan luonnon monimuotoisuutta aktiivisilla suojelu- ja hoitotoimilla vahvistamaan pyrkivän Helmi-ohjelman avustushaun, jonka haku saattaa alkaa ja loppua alkuvuodesta hyvinkin nopeasti. Helmi-avustuksia myönnetään taantuville alueille – ei kuitenkaan järville – lajiston tai luontotyypin suojelutason parantamiseen.

Erilaisia vesiä, samanlaisia ongelmia

Pro Jänisjärvi ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Karjala kertoi kesällä 2024 perustetun suojeluyhdistyksen suunnitelmista. Järven ekologinen tila on erinomainen, ja tavoite on pitää se sellaisena.

Illasta jäi erityisesti mieleen viiden kantahämäläisen vesiensuojeluyhdistyksen tiiviit puheenvuorot omasta toiminnastaan, hankkeistaan ja haasteista, joihin yhdistyksissä on etsitty ratkaisuja. Tutuksi tulivat Iso-Savijärvi, Jänisjärvi, Kankaistenjärvi, Tammelan Pitkäjärvi ja Lautaportaanjärvi, Sääksmäen alueen vesienhoito, Pro Hauhonselän Nuorten Visio -hanke sekä lisäksi Metsäkeskuksen Ilmastokestävyyttä ja ympäristöviisasta vesiensuojelua hämäläismetsiin -hanke.

Toivomme, että yhdistyksetkin löytävät tällaisten tapahtumien myötä toistensa kokemukset ja vahvuudet – ja hyödyntävät myös toinen toisensa osaamista.

KVVY Yhdistyksen ympäristöasiantuntijat Elina Nystedt ja Kirsi Kuoppamäki olivat tyytyväisiä illan antiin ja illan aikana käytyihin keskusteluihin.

Lisätietoa:

Lämmin kesä 2024 on suosinut hyytelösammaleläintä – KVVY

OMISTAJA-hanke – KVVY

Pirkanmaan vesistöneuvonta: Vauhtia vesienhoitoon III – KVVY

Teksti: Hanna Määttänen, KVVY Yhdistys; kuvat: Hanna Määttänen ja Kirsi Kuoppamäki, KVVY Yhdistys; statoplastikuva Sara Virkki