Ypäjällä haettiin ratkaisuja tulvaongelmiin

Ypäjän Tuottajan tuvalla oli tiistai-iltana 30.1.2024 tupa täpösen täynnä, kun aluetta kiusaaviin tulvapulmiin haettiin ratkaisuja. Haittaako Ypäjän tulvat? -otsikolla koolle kutsutun tapahtuman järjestäjinä toimivat Hämeen ELY-keskus, KVVY Yhdistys, MTK Lounais-Häme, KIPSI-hanke ja Loimijoen alueen kunnat.

KVVY Yhdistys on koordinoinut Loimijoen vesienhoitotyötä vuoden 2019 alusta saakka, ja Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Forssa, Loimaa, Huittinen, Humppila ja Punkalaidun ovat sitoutuneet tähän pitkäjänteiseen työhön. Yhteistä tahtoa tehdä työtä Loimijoen hyväksi löytyy kuntien lisäksi myös niiden asukkailta ja alan asiantuntijoilta, kuten illan osallistujamäärästä voi päätellä.

Tapahtuman aloituspuheen vuoron piti MTK Lounais-Hämeen varapuheenjohtaja ja viljelijä Iina Närvänen. Närvänen nimesi yhdeksi isoksi haasteeksi jo nyt ja enenevässä määrin tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen, joka aiheuttaa entistä suurempia vaihteluita olosuhteisiin viljelijän näkökulmasta. Hän piti hyvänä tämän tilaisuuden kaltaista mahdollisuutta keskusteluun vedenhallinnan asioista, kun paikalle oli saatu joukko ”lukeneita ja kokeneita”. Teoriatiedon ja käytännön tuoman kokemuksen yhdistäminen ratkaisujen löytämiseksi vedenhallinnan haasteisiin on varmasti hedelmällinen lähestymistapa.

Vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta kertoi tulvariskien hallinnasta ja Pyhäjärven säännöstelystä. Sainion mukaan tulvaongelmat aiheutuvat isolta osin siitä, että Loimijoen alueella on vähän järviä, eli luonnonmukaisia vesivarastoja, jotka tasaisivat veden korkeuden vaihteluita joessa. Tärkeimpänä keinona tasata veden korkeuden vaihteluita ovat Sainion mukaan valuma-alueella tehtävät toimenpiteet, joilla saadaan vettä pidätettyä ja viivytettyä.

Erityisen vilkasta keskustelua herätti mahdollisuus vaikuttaa tulviin joen säännöstelypadon, Kuhalankosken, juoksutuksen kautta. Kuhalankosken padolla on lainvoimainen juoksutussääntö, jonka noudattamista Hämeen ELY-keskus valvoo. Viime vuosien poikkeuksellisista sadeoloista aiheutuneet tulvariskit ovat saaneet ELY-keskuksen myöntämään luvan poiketa säännöstä muutamia kertoja vuodessa. Sainio kuitenkin kertoi, että joen pienten korkeuserojen vuoksi juoksutuksilla ei voida tilannetta paljoa parantaa. Lisäksi Kuhalankosken padon jälkeen olevista sivu-uomista tuleva vesimäärä on niin suuri, että juoksutuksella ei voida ääritilanteissa vaikuttaa paljoakaan tulvien syntymiseen.

KVVY:n suunnittelupalveluita luotsaava Janne Pulkka kertoi maatalouden vesien säännöstelystä. Pitkän kokemuksen maatalousympäristön vesienhallinnasta ja kuivatuksesta omaava Pulkka esitteli erilaisia vaihtoehtoja mahdollisiksi toimenpiteiksi ja rahoituslähteiksi. KVVY Yhdistyksen kehityspäällikkö Hanna Arola kertoi Loimijoen alueella käynnissä olevan Loiku III-hankkeen mahdollisuuksista auttaa vesienhallinnan haasteissa. Hankkeen kautta voi verkostoitua, saada tietoa ja asiantuntija-apua, ja mikä parasta, hankkeen puitteissa on mahdollista tehdä myös konkreettisia vedenhallintarakenteiden suunnitelmia ja toteutuksia. Arola kannustikin asiasta innostuneita ottamaan yhteyttä häneen, jotta voidaan lähteä yhdessä selvittämään missä hanke voisi olla kussakin tapauksessa avuksi.

Niklas Grönroos Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta esitteli puheenvuorossaan kipsin vesiensuojelu ja maanparannus ominaisuuksia sekä KIPSI-hanketta. Käynnissä oleva KIPSI-hanke jatkuu vuoteen 2025 saakka, ja hankkeen kautta sekä kipsi että sen kuljetus ja levitys ovat täysin ilmaista viljelijälle. Kipsillä voidaan parantaa maanrakennetta ja kipsikäsitelty pelto pidättää kosteutta ja ravinteita, sen sijaan että ravinteet pääsisivät huuhtoutumaan vesistöihin. Kipsin avulla fosfori- ja kiintoaineskuormitusta vesistöihin voidaan vähentää noin 30–50%. Kaikkialle kipsi ei kuitenkaan sovellu, ja viljelijän hakiessa peltojen kipsikäsittelyä tutkitaan aina alueen soveltuvuus käsittelyyn.

Puheohjelman lopuksi kuultiin paikallisen maanomistajan ja viljelijän Jari Rämön puheenvuoro. Rämö on kokenut viljelijä ja hänellä on pitkä omakohtainen kokemus Loimijoen tulvista ja vesitilanteen muutoksista. Viime vuosien tulvatilannetta hän kuvailee poikkeukselliseksi: entisten kevät- ja syystulvien lisäksi vuodessa saattaa olla useampi tulvatilanne, ja tulvat ajoittuvat myös talveen. Useat paikalliset tukivat Rämön havaintoja, tulvasta on tullut entistäkin tutumpi, joskaan ei toivottu vieras joen varren asukkaille.

Illan päätteeksi oli vielä varattu aikaa keskustelulle ja yhteiselle karttojen tarkastelulle. Yhteenvetona illan annista voidaan todeta, että vaaditaan paljon toimenpiteitä monilta toimijoilta, jotta saadaan vaikutuksia aikaan. Ojitusyhteisöjen aktivointi ja yksittäisten maanomistajien innostus on tärkeää, jotta toimenpiteitä voidaan tehdä, ja innostuneita maanomistajia tuntui paikalla olevankin. Realiteetti tällä hetkellä on kuitenkin myös se, että viljelijöillä ja tuottajilla on erittäin haastava tilanne kannattavuuden suhteen. Halua toteuttaa toimenpiteitä olisi, mutta taloustilanne rajoittaa mahdollisuuksia. Siksikin erilaisten hankkeiden, kuten Loiku -ja KIPSI-hankkeiden, avaamat mahdollisuudet ovat arvokkaita, jotta muutoksia voidaan saada alulle ja aikaan.

Tutustu lisää:

Loimijoen vesienhoitotyö ja Loiku III-hanke

KIPSI-hanke

Pyhäjärven säännöstely ja Kuhalankoski

Teksti ja kuvat: Mia-Maria Koski, KVVY Yhdistys