Vedenlaatu vesistöalueella

Kokemäenjoki on viidenneksi suurin jokivesistömme. Vesireitin suurten järvien vedenlaatu on parantunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.

Kokemäenjoki on viidenneksi suurin jokivesistömme

Kokemäenjoen vesistöalueen latvat ulottuvat pohjoisessa Ähtäriin ja idässä Päijänteelle. Varsinainen 121 km pitkä Kokemäenjoki alkaa Sastamalasta, josta se virtaa Porin kautta Selkämereen. Kokemäenjoen 57 metrin putouskorkeus on lähes kokonaan käytössä Tyrvään, Äetsän, Kolsin ja Harjavallan voimalaitoksissa.

Laajalla valuma-alueella vedenlaatu vaihtelee luontaisesti. Esimerkiksi vesistön pohjoisosan latvavedet ovat luonnostaan ruskeita humusvesiä ja Vanajan reitin vedet puolestaan savisameita. Ihmistoiminta on lisännyt vesistöjen kuormitusta ja muuttanut niiden luontaista tilaa. Muuttuva ilmasto tekee kuormituksen hallinnasta entistä haastavampaa.

Suurten järvien vedenlaatu on parantunut

Kokemäenjoen vesistöalueen tila on parantunut merkittävästi 1970-luvulta, jolloin vedenlaatu oli paikoin hyvinkin huono. Esimerkiksi metsäteollisuuden aiemmin voimakkaasti kuormittaman Näsijärven selkäalueiden tila on jo elpynyt vähintään hyväksi. Rehevyys kuitenkin lisääntyy alavirtaan mentäessä ja mereen laskeva vesi on ekologiselta tilaltaan välttävää. Heikoimmassa tilassa ovat vesistön kaakkoisosassa sijaitsevat Vanajaveden ja Loimijoen alueet. Rehevöityminen jatkuu myös monilla pienemmillä järvillä.