Hauki-hanke - KVVY

Hauki-hanke

KVVY kunnostaa Kangasalan Kirkkojärveä laajamittaisten hauki-istutusten avulla. Kirkkojärvi kuuluu Natura 2000-alueeseen ja on luonnonsuojelullisesti arvokas lintuvesi, jonka vuoksi perinteisempien kunnostusmenetelmien käyttäminen ei ole mahdollista. Runsaiden poikasistutusten avulla pyritään vahvistamaan särkikaloihin kohdistuvaa saalistusta ja näin tasapainottamaan rehevöityneen Kirkkojärven kalaston rakennetta. Hauki-hanke on saanut kolmivuotisen (2017 – 2019) rahoituksen Kantri ry:n Leader-rahoituksesta.

Hauki-hankkeen tavoitteena on tasapainottaa rehevöityneen Kirkkojärven kalaston rakennetta ja ravintoverkkoa vahvistamalla särkikaloihin kohdistuvaa saalistusta. Verkkokoekalastukset ovat osoittaneet, että Kirkkojärven sisäistä kuormitusta ylläpitävät särkikalat ovat nykyisin erittäin runsaita. Kirkkojärvellä oli erittäin runsas suurahven- ja haukikanta mm. 2000-luvun vakavan happikadon jälkeen, mutta tämä petokalojen valtakausi jäi lyhytkestoiseksi. Poikaskartoituksen perusteella hauen luontainen lisääntyminen on onnistunut viime aikoina heikosti.

Hauki-hanke on saanut kolmivuotisen (2017 – 2019) rahoituksen Kantri ry:n Leader-rahoituksesta. Hankkeen päätoteuttaja on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Hanke toteutetaan yhteistyössä vesialueen omistajien, Kangasalan kunnan, Kirkkojärvi-työryhmän Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä muiden intressiryhmien kanssa.

Hauki-istutukset keväällä 2017

Vuoden 2017 hauki-istutukset tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa. Poikkeuksellinen kylmä kevät hidasti kevätkutuisten kalojen mädin kuoriutumista, mikä aiheutti viivästystä myös Kirkkojärven istutusten aikatauluun.

Hauen vastakuoriutuneita poikasia istutettiin suunnitelman mukainen määrä, eli yhteensä n. 300 000 kpl. Poikaset olivat istutushetkellä keskimäärin n. 1,5 cm pituisia. Poikaset levitettiin veneiden avulla rantojen lähellä sijaitseviin kasvillisuusvyöhykkeisiin. Vesikasvillisuuden runsaus ja lajikoostumus vaihteli huomattavan paljon Kirkkojärven ranta-alueiden välillä. Tiheä kasvillisuus antaa pienpoikasille parhaimman suojan.

Hauenpoikaset olivat istutushetkellä keskimäärin n. 1,5 cm pituisia.

 

Hauki-hankkeen vetäjä Ari Westermark valmistelemassa istutusta.

 

Teemu Koski levittämässä hauenpoikasia rannanläheisiin kasvillisuusvyöhykkeisiin.

Verkkokoekalastukset syksyllä 2017

Hauki-hankkeen verkkokoekalastukset Kangasalan Kirkkojärvellä saatiin valmiiksi elokuun lopulla. Koekalastusten pohjalta on selkeästi nähtävissä, että Kirkkojärven kalamäärä on poikkeuksellisen suuri. Kalaston rakenne on edelleen särkivaltainen, vaikka pienten ahventen lukumäärä on lisääntynyt. Isokokoisia ahvenia saatiin vielä edellistäkin koekalastuskertaa vähemmän, mikä on seurausta ylitiheästä särki- ja ahvenkannasta. Verkkokoekalastuksissa saatiin myös ensimmäiset havainnot tämän vuotisista hauenpoikasista. Vesiruttoa oli Kirkkojärvessä nyt ennen näkemättömän paljon, mikä haittasi paikoin jopa soutamista.

Talkoolaiset olivat suureksi avuksi koeverkkokalastuksessa.

 

Tyypillinen yhden koekalastusverkon saalis.

 

Runsas vesikasvillisuus haittasi koeverkkokalastusta.

Sähkökoekalastukset syksyllä 2017

Keväällä tehtyjen hauki-istutusten vaikutusta arvioitiin syyskuussa tehdyillä rantavyöhykkeen sähkökoekalastuksilla. Tuloksia verrattiin samoilla koealoilla vuonna 2015 tehtyyn poikaskartoitukseen. Nyt hauen 0+ ikäryhmän poikasia saatiin kaikilta kolmelta koealalta, kun vuoden 2015 sähkökoekalastuksessa saaliiksi ei saatu ainuttakaan haukea. Poikkeuksellisen runsaana esiintyvä vesirutto haittasi sähkökoekalastusta, mutta yksittäinen hauki-havainto saatiin myös tiheimmän vesiruttokasvuston aukkopaikasta.

Poikassaaliin lisääntyminen viittaa istutuksen tai luontaisen lisääntymisen onnistumiseen. Haukinäytteitä lähetettiin DNA-analyysiin, jonka tulos myöhemmin näyttää, voidaanko istutuskannat siten erottaa Kirkkojärven omasta haukikannasta. Hauen poikasista tullaan keräämään havaintoja myös myöhemmin syksyllä tehtävän hoitokalastuksen yhteydessä.

Hauen 0+ ikäryhmän poikasia (96 – 127 mm) saatiin kaikilta kolmelta koealalta.

 

Suurimman hauenpoikasen mahassa oli peräti 12 särkeä.

 

Lisätiedot:

Kalastotutkija Ari Westermark
Puh. 03 246 1218
ari.westermark@kvvy.fi