Mökkivedet

Perinteisillä kesämökeillä ei vesikalusteita yleensä juuri ole. Vesi tuodaan saunalle ja keittiöön ämpärillä kantaen tai pienellä pumpulla. Syntyvien jätevesien määrä on vähäinen ja niiden käsitteleminen on helppoa ja edullista. Varsinaisia puhdistusvaatimuksia ei vähäisille vesille ole. Riittää, että ne imeytetään hallitusti maaperään. Vesikalusteiden lisääntyessä kasvavat myös vaatimukset jätevesien käsittelyn suhteen.

Saunan pesuvedet

Saunan pesuvesillä tarkoitetaan pelkästään saunomisessa ja peseytymisessä muodostuvia jätevesiä. Pesuvesi sisältää lähinnä pesuaineita ja ihosta irronnutta rasvaa ja roskia. Kantovedellisen saunan, jossa kaikki käyttövesi lämmitetään padassa, peseytymisvedet voi imeyttää hallitusti maahan. Jos saunassa on suihku, tulee pesuvesien käsittelyvaatimukset varmistaa kunnasta. Hyvin lähellä rantaa sijaitsevien saunojen pesuvedet kannattaa pumpata pienen uppopumpun avulla kauemmaksi rannasta. esim. mökin jätevesijärjestelmään.

Imeytyskaivo tai kivipesä

Imeytyskaivon voi tehdä helposti itse betonirenkaista tai ostaa tehdasvalmisteisena. Imeytyskaivon toimintaperiaatteena on yksinkertaisesti imeyttää vähäiset pesuvedet maaperään. Yksinkertaisin versio imeytyksestä on kivipesä. Kivipesä on erikokoisilla kivillä täytetty ja päältä täyttömaalla peitetty kuoppa, jonka kautta vesi imeytetään maahan. Vedet voi imeyttää myös suoraan maan pintaan, kunhan pintavalunta estetään esimerkiksi esim. pengertämällä ja kasveilla.

Käsitiski- ja pyykkivedet

Käsitiskin ja -pyykin vedet sisältävät yleensä enemmän ympäristöä kuormittavia aineita kuin pelkät peseytymisvedet. Tiskivesien mukana tuleva rasva tukkii imeytysjärjestelmän helposti. Käsitiski- ja pyykkivedet kannattaa ohjata ennen imeytystä pieneen saostussäiliöön. Saostussäiliö on pohjastaan umpinainen säiliö, jossa kiintoaineksen ja rasvan kulkeutuminen eteenpäin on rakenteellisesti estetty. Saostussäiliöstä vedet ohjataan esim. imeytyskaivoon. Heikommin vettä imevässä maaperässä imeytyspinta-alaa voidaan lisätä imeytysputkella kaivon perässä. Vedet voidaan käsitellä myös pesuvesisuodattimessa.

Suihku- ja/tai konetiski- ja pyykkivedet

Jätevesimäärää ei yleensä voida pitää vähäisenä, jos mökillä on käytössä sähkötoiminen lämminvesivaraaja, suihku, tiski- tai pyykkikone. Tällöin jätevedet tulee käsitellä ympäristönsuojelulain (527/2014) vaatimusten mukaisesti ja saneeraustoimille tulee hakea lupa kunnasta. Ranta- ym. erityisalueilla on usein myös tiukempia kunnallisia määräyksiä.

Varustellummilla mökeillä jätevedenkäsittelyjärjestelmät ovat samoja kuin ympärivuotisessa asumisessa. Epäsäännöllinen käyttö rajoittaa kuitenkin soveltuvia järjestelmävaihtoehtoja ja tuo lisähaasteita järjestelmän suunnittelulle. Käymälä- ja pesuvedet kannattaa johtaa erillisissä putkistoissa mökin ulkopuolelle, jolloin ne on mahdollista käsitellä joko yhdessä tai erikseen. Sisäkuivakäymälä lisää asumismukavuutta tuomatta lisätarpeita muulle jätevesien käsittelylle.

Harmaavesisuodatin

Harmaavesisuodatin on tehdasvalmisteinen laite, jossa pesu- ja tiskivedet puhdistuvat valuessaan esimerkiksi suodatin materiaalin läpi. Suodatinmateriaali voi olla mm. turvetta, purua tai muuta materiaalia. Puhdistuminen voi perustua myös jäteveden ilmastamiseen. Harmaavesisuodattimissa on paljon valinnanvaraa kapasiteetin ja toimintaperiaatteen suhteen. Laitetta valittaessa tulee kiinnittää huomiota asennustapaan, sähkön tarpeeseen, talvikäytön soveltuvuuteen, tarvittavaan kausihuoltoon ja huoltoväliin.