Koskien kunnostus palautti Kourajoen eläväksi

Kourajoki ei ollut enää kuivimpina aikoina oikeastaan joki vaan pikemminkin oja. Kesäisin savisessa uomassa ei voinut kalastaa, tuskin edes kahlailla. Joen rannalla sijaitsevien Kukonharjan ja Palojoen kyläläisistä tuntui, että apua vedenkorkeuden vaihteluista kärsivän pienen joen tilanteeseen ei yrityksistä huolimatta löydy. Vähitellen Kourajoen surkea tilanne alkoi purkautua. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta löytyi kuin löytyikin ihmiset, joiden kanssa joen kunnostusta lähdettiin viemään eteenpäin.

Vedenkorkeuden vaihteluita tasaamaan

Kosket, jotka aikanaan oli perattu uiton tieltä, päätettiin rakentaa uudelleen. Hirvenpään tienoot ry otti hankkeen päävastuun, ja naapurikylän Kukonharjan kyläyhdistys oli tiiviisti tukena.  Lisäksi hankkeessa on ollut mukana muitakin aktiivisia kyläläisiä. Yksikään maanomistaja ei ole vastustanut toimia.

Joen kunnostussuunnitelma tehtiin vuonna 2016, mutta varsinainen kunnostustyö tehtiin vuoden 2018 aikana. Entisten koskien paikoille rakennettiin neljä pohjapatoa ja kivikynnys, jotka tasaavat veden korkeuden vaihtelua, mutta eivät estä kalojen kulkua. Lisäksi joen pohjaa on ruopattu ja kaloille on rakennettu sorasta suojapaikkoja.

Keväällä 2019 Kourajoen alueelle tehtiin taimenen mätirasiaistutuksia. Mädin kuoriutuminen onnistui hyvin, ja elokuun lopulla tehdyssä sähkökoekalastuksessa osoittautui, että Kourajoki soveltuu taimenen elinalueeksi.

Joen kunnostus toi lisää virtaa kyliin

Kun Kourajoki virtaa nyt kuivimmillaankin lähes 10 metriä leveänä, sopii se jälleen virkistyskäyttöön. Hankkeen myötä Kukonharjan kylälle rakennettiin uimaranta ja Palojoen kylälle venevalkama. Joella näkyy suppailijoita ja kalastusporukoita. Kyläläiset ovat iloinneet joen uudesta elämästä, ja joen kunnon paranemisen myötä kylien yhteisöllisyys on kasvanut.

Hirvenpään tienoot ry:n puheenjohtaja Jouko Lindstedt miettii, miten tähän tilanteeseen on päästy. –Pitää tuntea oikeutensa ja puolustaa niitä, Lindstedt muistuttaa. Lindstedt nostaa myös esiin talkootyön suuren määrän, sekä ymmärtäväiset ja avuliaat ihmiset Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. –Asioista on pystynyt sopimaan ja neuvoja on saanut niin paljon kuin ikinä vain tarvitsee.

Kiviä ja savea säästettiin kuin rahaa pankkiin

Pienten kylien talkoohengestä kertoo myös se, että hankkeeseen tarvittavaa maa-ainesta kerättiin runsaasti omasta takaa, missä säästyi rahaa. Hyvissä ajoin osoitettiin maa-alueet, joihin ylimääräistä kiviainesta ja savea esimerkiksi tiepiiriltä ja peltojen ojituksista saa tuoda.

Kourajoen kunnostushanke päättyi syksyn aikana. Kourajoki tarvitsee silti huolenpitoa tulevaisuudessakin. Osa jokeen tuoduista kivistä saattaa ajan kuluessa upota saviseen pohjaan ja kiviä tarvitaan lisää. Jossakin vaiheessa täytyy myös miettiä, millä keinoin pohjaan todennäköisesti kerääntyvää maa-ainesta poistetaan.

Vaikka Lindstedt laskee kyläläisten tehneen hankkeessa käsittämättömän määrän talkootunteja, ketään ei kaduta. –Yhteisön takia lähdettäisiin tähän vieläkin.

Hirvenpään tienoot ry

www.hirvenpaantienoot.fi

Teksti: Hanna Määttänen
Kuvat: Satu Heino

Blogikirjoitus on osa Yhteinen Loimijoki -työtä. KVVY ry koordinoi vesienhoidon edistämistä Loimijoen alueella ja toteuttaa erilaisia neuvonta- ja kunnostushankkeita yhteistyössä alueen kuntien, Ely-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin kvvy.fi/loimijoki.