Aikakanuuna: Mikrobiologia
Tervetuloa aikamatkalle! KVVY:n juhlavuodeksi rakennettu aikakone suhauttaa eri vuosiin tai vuosikymmeniin, joiden saavutuksiin pääsemme kurkistamaan matkaoppaiden avulla. Kone on vielä prototyyppiasteella, joten erityisesti tulevaisuuden rinnakkaiset todellisuusikkunat saattavat vääristää näkymää ja sen tulkintaa. Näkymät eivät myöskään tartu kameraan, joten matkat on kuvitettu viitteellisillä aihekuvilla.
Aikahyppyjä mikrobiologian kehitykseen
Neitsytmatkalle aikakanuunaan on teemaksi ohjelmoitu KVVY:n laboratoriohistorian osa-alueista mikrobiologia. Siinä etsitään mikrobeja esimerkiksi tuotantotilojen pinnoilta, elintarvikkeista, vedestä ja asunnoista. Oppaaksi koneen ääreen istahtaa mikrobiologi Anna-Mari Alanen KVVY Tutkimus Oy:stä.
1963: KVVY ry:n oma laboratorio on käynnistymässä pienissä tiloissa Tampereen Teiskontiellä. Vesistöstä on kerätty kuormituksesta kertovia näytteitä perusanalyysejä varten. Mikrobiologisesta elintarviketutkimuksesta emme saa näköhavaintoa.
1977: Kas, hypättiinkin Hämeenlinnaan. Anna-Mari kertoo, että siellähän tavallaan alkoi yhdistyksen elintarviketutkimus, sillä tuolloinen Hämeenlinnan seudun kuntayhtymän laboratoriotoiminta siirtyi sittemmin KVVY:lle. Menetelmänä näkyy perinteinen maljaviljely, jossa petrimaljassa kasvatetaan haluttuja mikrobeja. Elintarvikenäytteistä etsitään mahdollisia taudinaiheuttajia eli patogeeneja, lähinnä listeriaa ja salmonellaa sekä hygieniaindikaattoreita ja pilaajabakteereja. Elintarvike- tai pintapuhtausnäyte laitetaan ensin rikastusliemeen, jossa patogeenit pääsevät lisääntymään. Siitä ne siirretään maljoille kasvamaan lämpökaapissa. Maljoilta katsotaan, kasvaako niissä tyypillisen näköisiä, haluttuja mikrobeja. Näitä sitten lähdetään tarkemmin tutkimaan varmistustesteillä. Kyllä vain, Listeria monocytogenes kasvaa tämän aikaikkunan näyttämässä maljassa.
1983: No, nyt ei kyllä olla edes Suomessa, vaan… USA:ssa. Kyseessä taitaa olla DNA:han erikoistunut biokemisti Kary Mullis, joka tuossa kehittää nykyään koronatesteistä kuuluisaksi tullutta DNA:n monistukseen perustuvaa PCR-menetelmää. Sen periaatteet kuvasi norjalainen Kjell Kleppe jo vuonna 1971.
2009: Näyttää olevan PCR-laite jo KVVY:n laboratoriossakin Hämeenlinnassa, eristetyssä huoneessaan kontaminaatioiden ehkäisemiseksi.
2016: PCR:n etu on nopeus ja herkkyys. Viljelymenetelmällä tuloksen saaminen kestää kahdesta kolmeen vuorokautta, PCR:llä vuorokauden, jossa rikastusvaihe kestää noin 22 tuntia ja keskimäärin 35 ajosykliä vaativa DNA:n varsinainen monistusvaihe vajaan puolitoista tuntia.
Positiivinen tulos varmistetaan tietyissä tilanteissa vielä viljelyllä. Viljelytulos saattaa tällöin joskus olla negatiivinen, jolloin molemmat tulokset ilmoitetaan asiakkaalle, koska sekin tieto on arvokas. Maljaviljelyssä eristetty salmonellakanta lähetetään lisäksi aina Ruokavirastoon Kuopioon varmistettavaksi. Salmonellatyyppejä on kaikkiaan noin 2400 erilaista. Ruokavirastoon lähetetään myös tuotteista eristetyt Listeria monocytogenes -kannat, elintarvikkeista niitä tosin löytyy harvoin, pinnoilta sitten useammin.
2021: Anna-Mari: Mikrobiologian tehtävissä on KVVY Tutkimuksella noin 20 ihmistä. Saimme juuri upouuden PCR-laitteen. Kaksi vanhempaa ovat 24-paikkaisia, uuteen mahtuu 96 näytettä kerralla. Siitä on etua, koska saatamme joskus saada päivässä analysoitavaksi jopa yli sata näytettä, jotka tarvitsevat kukin sen vuorokauden testausaikaa. Näytteet tulevat yleensä iltapäivisin ja valmistuvat vuorokauden kuluttua. Kotoani on etäyhteys tietokoneella laitteeseen, joten saan tulokset arvioitavakseni myös kotiin ja voin tarvittaessa ilmoittaa asiakkaalle heti positiivisesta näytteestä.
2022: Edellisvuoden keväällä vielä testiajossa ollut, Rauman toimipisteestä muuttanut Tempo-laitteisto on jo rutiinikäytössä Sarankulmassa. Anna-Mari kertoo, että koneella voidaan analysoida elintarvikkeista esimerkiksi mikrobien kokonaismäärää, enterobakteereita, maitohappobakteereita, hiivoja ja homeita.
2031: Hupsis, nyt on kyllä huurteinen ikkuna. Mutta sen verran erotamme, että automatisoidut laitteet ovat selvästi lisääntyneet ja tarkkuus parantunut. Anna-Mari: Mikrobiologia on kuitenkin perustaltaan käsityövaltaista, eli ihmisiä kyllä tarvitaan yhä varsinkin tulosten tulkinnassa. Elävät organismit eivät aina käyttäydy odotetusti.