Betonilaatat hyvä ratkaisu Heinijoen eroosioon

Julkaistu: 20.01.2020
Kategoriat: Loimijoki, Vesiviesti-blogi

Heikki Saloinen suivaantui jatkuvaan ongelmaan kotitilallaan. Heinijoen vesi söi joen pengertä pellon reunassa ja vei huomattavia määriä maata mukanaan. Ennen pitkää rantapenkereeseen muodostui ”lippa”, joka sitten tarpeeksi kasvettuaan romahti joen pohjalle. Ratkaisu ongelmaan löytyi pitkän tuumailun jälkeen betonilaatoista.

Saloisen havaitsema eroosioilmiö ruokki itse itseään. Romahtanut maa-aines nosti joenpohjaa, jonka jälkeen vesi alkoi virrata matalassa kohdassa voimakkaammin syöden samalla suojatonta, pehmeää joenpengertä entistä pidemmältä. Hetken päästä rantaan jäi taas pintamaasta muodostunut lippa, joka romahti jokeen.

Samalla kun penger katoaa virran mukana, valtava määrä kiintoainetta ja ravinteita kulkeutuu joen alajuoksulle sekä alapuoliseen Jänijärveen. Saloinen pohti, onko oikein, että joen yläjuoksulla ei kanneta vastuuta alajuoksusta ja esimerkiksi alapuolisen järven kunnosta.

Joustava, mutta tarpeeksi tiivis eroosiolaatta

Saloinen alkoi kehitellä betonista eroosiosuojalaattaa, jonka avulla eroosiota voisi vähentää. Betoni valikoitui materiaaliksi monesta syystä. Saloinen on itse työskennellyt betoniteollisuudessa pitkään, joten materiaali on hyvin tuttu. Betonista oli mahdollisuus muotoilla ohut ja kestävä kilpi, ja suorakulmaiset, ohuet betonilaatat ovat käytännöllisiä varastoida ja kuljettaa. Lisäksi oli ajatus, että eroosiolaatta sopisi rakennustuoteteollisuuden talvipuhteiksi. Tällöin tehtailla on hiljaisempaa, ja laattojen paras asennusaikakin on jäisen maan aikaan.

Laatan kokoa ja rakennetta tuumittiin yhdessä työtovereiden kanssa. Suureksi avuksi kehittelyssä oli myös Tammelan kunnan tekninen toimi sekä Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).

Eroosiolaatoista haluttiin tehdä yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Niiden kuljetus ja asennus on vaivattomampaa kuin kivien, joita luiskiin perinteisesti on käytetty. Eroosiolaattoja käytettäessä rannan maa muotoillaan ja laatan alle laitetaan suodatinkangas. Tämän jälkeen laatat nostetaan yksitellen paikalleen siten, että ne nousevat joesta rantapenkereelle.

Eroosiolaatat muodostavat tiiviin seinämän, jolloin niiden takana oleva maa-aines ei lähde virran mukaan. Teräsvaijereilla riviin kiinnitettyjen laattojen muodostama rakenne kuitenkin joustaa hieman esimerkiksi roudan mukana.

Eroosiolaatta mahdollistaa viljelyalan tehokkaamman käytön

Tavallisesti vesistön rajautuvan pellon laidalle tulee rakentaa luiska, joka nousee suhteessa 1:3. Jos vieressä kulkeva joki on vaikkapa 2 metriä syvä, rantaan tarvitaan 6 metriä leveä, loivahko luiska, ja sen lisäksi suojakaista. Eroosiolaattaa käyttämällä kulma on mahdollista tehdä jyrkemmäksi, jolloin luiskan vaatima ala pienenee. Myös pellon ja vesistön väliin tällöin jätettävä suojakaista voi olla kapeampi.

Heinijärven suojeluyhdistyksen lisäksi Vanajavesikeskus ja Heinijoen perkausyhtiö innostuivat Saloisen laattainnovaatiosta. Koska Tammelassa ja Heinijärven seudulla oli samaan aikaan vireillä monenlaisia vesistönhoitohankkeita, muitakin asiasta kiinnostuneita ihmisiä ja viranomaisia kohtasi erilaisissa tapahtumissa. Selvisi, että Hämeen ELY-keskuksessa on vielä käyttämätöntä maaseudun kehittämisrahaa (EAKR), jota voisi käyttää tämäntapaiseen hankkeeseen.

Eroosiolaatoista tehtiin pilottihanke, jossa olivat mukana Heinijärven suojelu ry, Jänijärven seudun suojeluyhdistys ry sekä Tammelan kunta. Hanke toteutui, ja keväällä 2009 Heinijoen rantaan asennettiin 160 eroosiolaattaa noin 70 asteen kulmaan. Hankkeen jokainen vaihe suunnittelusta toteutukseen on viranomaisten puolesta tarkkaan dokumentoitu, ja eroosiolaatta sai hyödyllisyysmallisuojan vuonna 2010. Lisäksi eroosiolaatta on saanut Innosuomi-kunniamaininnan energiatehokkuudesta ja taloudellisuudesta.

Oja betonilaatta kaivuri eroosio
Yksi eroosiolaatta painaa noin 900 kiloa. Kaivuri onkin välttämätön apu kolmimetristen laattojen nostelussa. Kuva: Juha-Pekka Seppänen/www.digijiipee.net

Eroosiolaatat pitkäikäinen ratkaisu

Nyt, noin kymmenen vuoden kokeilun jälkeen, Saloinen on yhä tyytyväinen keksintöönsä. Laatat pitävät virtaavan veden ja maan erillään. Kasvillisuus alkaa pyrkiä laatan päälle yläreunasta ja laattojen väleistä, ja peittää vähitellen laatan alleen. Laattarivi on yksi osa eroosion torjumiseksi tehtävää työtä. Heinijoen alueella on tehty myös laskeutusaltaita ja kosteikkoja sekä yksi pohjapato.

– Tammelassa todella välitetään ihmisistä ja vesistöistä, toteaa Saloinen tyytyväisenä. – Se, että Tammelan kunnassa on oltu esimerkillisen kiinnostuneita ja avuliaita kaikenlaisten vesistöhankkeiden suhteen, kannustaa yhä uusiin hankkeisiin.

Oja betonilaatta pelto
Kahden kesän jälkeen eroosiolaatat ovat jo hyvin maastoutuneet kasvillisuuden lomaan. Kuva: Juha-Pekka Seppänen/www.digijiipee.net

 

Heinijärven suojelu ry

www.heinijarvi.fi

Katso video eroosiolaatoista

 

Teksti: Hanna Määttänen
Kuvat: Juha-Pekka Seppänen/www.digijiipee.net

Blogikirjoitus on osa Yhteinen Loimijoki -työtä. KVVY ry koordinoi vesienhoidon edistämistä Loimijoen alueella ja toteuttaa erilaisia neuvonta- ja kunnostushankkeita yhteistyössä alueen kuntien, Ely-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin kvvy.fi/loimijoki.

Soita meille Soita meille