Hanhijoen kunnostustarve herättelee ojitusyhteisöä

Julkaistu: 15.06.2020
Kategoriat: Loimijoki, Vesiviesti-blogi

Joukko Loimaan hanhijokivarren isäntiä on kokoontunut Kukkojan tilan tupaan pirttipöydän ympärille. Tunnelma on jännittynyt. Pöydällä on nippu vanhoja ojitusyhteisön papereita. Tarkoitus on käydä läpi, miten isät ovat aikoinaan uomaa peranneet. Etelä-Suomen Salaojakeskuksen toiminnanjohtaja Janne Pulkka tarttuu paperinippuun ja alkaa varmoin ottein selaamaan ojitusyhteisön papereita läpi.

Ensimmäisenä nipusta löytyy yhtiösopimus, joka on vuodelta 1974. Sopimus on edelleen lainvoimainen, vaikka ojitusyhteisöllä ei ole ollut toimintaa enää vuosikymmeniin. Suunnitelmat on aikanaan tehty valtion työnä ja osakkaat ovat maksaneet vain töiden toteutuksesta. Kustannukset on jaettu ojitusyhteisön osakkaille saadun kuivatushyödyn mukaan. Osakkaina ovat kaikki ne tilat, jotka tarvitsevat Hanhijokea kuivatukseen. Kaikkiaan ojitusyhteisön hyötypinta-ala on lähes 60 hehtaaria ja perattavaa uomaa yli kolme kilometriä.

Vanha uoma nostaa tulvan painuneille pelloille

Seuraavaksi siirrytään tutkimaan uoman pituus- ja poikkileikkauspapereita. Vuosikymmeniä kuivatuspapereita työkseen tutkinut Pulkka pääseekin papereista nopeasti kiinni alueen ongelmakohtiin. Ensimmäisenä Pulkan huomio kiinnittyy alueen maalajiin, joka on turvetta ja turveliejua. -Olenkos oikeassa, että peltojen pinta on painunut ja ojan kuivavarat käyneet vähiin, kyselee Pulkka isänniltä. Kaikki nyökyttelevät. Yksi isännistä nostaa esiin, että tulvat vaivaavat peltoja aina kun vettä taivaalta tulee. Pahimmillaan vettä voi olla pellolla puolikin metriä ja ukkoskuurojen jälkeen peltojen kuivaminen kestää kauan. Toinen isäntä lisää, että myös majavat aiheuttavat harmia viljelijöille. Majava tekee patoja jokiuomaan ja edesauttaa näin tulvan syntymistä.

Riittävä kuivavara takaa uoman toimivuuden

Vanhoista papereista käy ilmi, että uomaa on kaivettu hyvinkin voimallisesti ja myös louhintatöitä on tarvittu. Kuivatusalueen alapäähän on jätetty pohjakynnys, jolla on varmistettu, että uoman pohja pysyy vedellisenä kuivanakin aikana ja veden vastapaine pitää uoman penkat vakaina. Vuosikymmenten saatossa uoma on kuitenkin liettynyt ja pellot sen ympärillä painuneet, jolloin suunnitelman mukaisiin kuivavaroihin ei enää päästä. Nyt pitäisikin päivittää korkotiedot niin peltojen alavimmista kohdista kuin alaosan pohjakynnykseltä. Vanhan suunnitelman korot on sidottu kallioon merkittyyn kiintopisteeseen. Pulkka lupaa toimittaa isännille kiintopisteen koordinaatit ja antaakin kotiläksyksi pisteen etsimisen maastosta. -Kun mittamies tulee paikalle, päästään sitten suoraan hommiin, kun kiintopisteen etsimiseen ei tarvitse käyttää aikaa, Pulkka toteaa.

 

Janne Pulkka käy läpi ojan rakennepiirrosten merkintöjä. Moninaisten lukujen ymmärtäminen ilman asiantuntijan apua on melkoisen työlästä.

Toimiva kuivatus on perusta hyvälle sadolle

Pellon hyvä kasvukunto on monen tekijän summa. Toimiva kuivatus on kuitenkin kaiken perusta. Jos kuivatus ei toimi, menee panostukset pellon maanrakenteen ja monimuotoisuuden parantamisesta osin hukalle. Elinvoimainen pelto pärjää paremmin niin märkinä kuin kuivinakin jaksoina ja tuottaa varmemmin hyvän sadon. Peruskuivatushankkeen yhteyteen on mahdollista nivoa myös erilaisia vesiensuojelua edistäviä rakenteita kuten laskeutusaltaita, kosteikkoja ja pohjakynnyksiä. Rakenteet vakauttavat uomaa ja toimivat samalla tulvien tasaajana ja kuivien aikojen vesivarastona sekä lisäävät uoman monimuotoisuutta.

Ojitusyhteisö saa tukea uomien kunnostamiseen

Paperit on käyty läpi ja pöydän ympärillä vallitsee mietteliäs hiljaisuus. Tarvetta uoman perkaukselle on, mutta kustannusten suuruus hirvittää. Uoman perkaukseen on mahdollista hakea valtion Makera-tukea, mutta 40 prosentin tuen jälkeenkin maksettavaa jää vielä melkoisesti. Vesiensuojelua edistäville rakenteille valtion tuki voi olla jopa 100 prosenttia. Sovittiin, että isomman hankkeen käynnistämistä tuumaillaan kesän yli. -Kyllä kai se ojitusyhteisö ainakin henkiin kannattaisi herättää, tuumaa yksi isännistä ja saa osakseen ymmärtäväistä nyökyttelyä. Siitä kuitenkin päätettiin, että majavan padolle pitää tehdä jotakin heti.

Suuri osa uomastoista on peruskorjausiässä

Hanhijoen isännät eivät ole kuivatusongelmiensa kanssa yksin. Suomen pellot on peruskuivatettu kertaalleen pääasiassa 1940-1970 -luvuilla. Tarvetta uudelle kunnostuskierrokselle on siis monessa paikassa. Ojitusyhteisöjen paperit on arkistoitu ELY-keskuksiin. Vanhoja papereita on vähitellen alettu myös digitoimaan ja tieto löytyy aiempaa helpommin verkosta.

 

Valtakunnallinen karttapalvelu ojitusyhteisöistä

Pirkanmaalla laaditut kuivatussuunnitelmat

 

Teksti ja kuvat: Ympäristöasiantuntija Satu Heino, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

 

Blogikirjoitus on osa Yhteinen Loimijoki -työtä. KVVY ry koordinoi vesienhoidon edistämistä Loimijoen alueella ja toteuttaa erilaisia neuvonta- ja kunnostushankkeita yhteistyössä alueen kuntien, Ely-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin kvvy.fi/loimijoki.

Soita meille Soita meille