Uudet ojitusmenetelmät käyttöön Tammelan Uuhikonojalla

Julkaistu: 08.06.2020
Kategoriat: Loimijoki, Vesiviesti-blogi

Kaksi traktoria odottaa peräkärryjen kanssa ojan penkalla Tammelan Uuhikonojalla. Käynnissä on ojitussuunnitelman tietojen syöttäminen kaivurin järjestelmään, jonka jälkeen kaksitasouoman kaivaminen ja maanajo pellolle voivat jatkua. -Koko talvi odoteltiin sopivaa keliä kaivutöille, mutta hyvä että nyt vihdoin päästiin hommiin, toteaa pellon omistaja Tomi Virolainen tyytyväisenä. Parissa päivässä on valmistunut jo muutama satametriä toispuoleista kaksitasouomaa.

Tammelan Uuhikonojan ojitusyhteisö on perustettu vuonna 1959. Aikaa edellisestä koko ojitusyhteisön alueella tehdystä uoman perkauksesta on vierähtänyt jo nelisenkymmentä vuotta. Vuosikymmenten saatossa maat ovat painuneet, uoma liettynyt ja salaojaputkien päät jääneet monin paikoin uoman vedenpinnan ja pohjan lietteen alle. Olisi siis aika uudelle uoman perkauskierrokselle.

Ojitusyhteisön herättelystä liikkeelle

Asiasta oli isäntien kesken puheltu jo useamman vuoden ajan, mutta todenteolla asia nytkähti eteenpäin vasta Samassa vedessä-hankkeen myötä. -Maaseudun tulevaisuudessa oli juttu, että tällaiseen luonnonmukaiseen kunnostushankkeeseen etsittiin pilottikohdetta. Asiaa postilaatikolla naapurin isäntien kanssa pohdittiin ja päätettiin hakea mukaan. Iloksemme tulimme myös valituksi, toteaa hankkeen puuhamies Tomi Virolainen.

Niinpä vanha ojitusyhteisö heräteltiin henkiin ja teetettiin suunnitelma uomaston kunnostamisesta. Hanke toimi hyvänä apuna ja kannusti viljelijöitä uusien luonnonmukaisten perkausmenetelmien kokeilemiseen. Koko seitsemän kilometrin uomasto kunnostetaan. Perkauksesta kahden kilometrin matkalle tehdään luonnonmukaista kaksitasouomaa. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu laskeutusallas uomaston alaosaan ennen vesien virtaamista Tammelan Pyhäjärveen sekä pohjapatoja uomaston yläosassa.

Ensin laskeutusallas uomaston alaosaan

Uoman kaivu piti tehdä talvityönä, mutta märkä talvi muutti suunnitelmaa. Laskeutusallas uoman alaosaan saatiin kuitenkin talven aikana tehtyä. Kaksitasouoman kaivuuseen päästiin lopulta kesäkuun alkupäivinä. Työ onkin edennyt multavassa maassa rivakasti ja jo parin päivän kaivamisen jälkeen alkaa uoma olla valmis yhden peltolohkon osalta. -Tälle kohtaa tehdään tulvatasanne vain uoman toiselle reunalle. Myöhemmin on tarkoitus jatkaa töitä peltotien yläpuolisella lohkolla, jossa tulvatasanne tehdään uoman molemmille reunoille, kertoo pellot omistava Virolainen.

 

Laskeutusallas peltoaukealla
Kunnostustyöt aloitettiin tekemällä laskeutusallas uomaston alaosaan. Altaaseen tulevan veden laatua seurataan jatkuvatoimisella mittarilla. Silmämääräisestikin on nähtävissä, että kiintoainetta pysähtyy altaaseen.

Kaksitasouoma lisää monimuotoisuutta

Kaksitasouoman ideana on muotoilla uoma niin, että se toimii kaikissa vesitilanteissa. Kesän kuivaan aikaan vettä on vain uoman syvässä osassa ja tulva-aikaan vesi nousee tulvatasanteelle eikä pellolle niin kuin aiemmin. Tavoitteena on, että nyt tehtävä uomaratkaisu liettyisi vähemmän ja penkat pysyisivät vakaammin paikoillaan, jolloin myös ylläpitotarve vähenee. Tulvatasanteen kasvillisuus pidättää kiintoainetta ja ravinteita. -On vielä hieman auki, että millaista nurmiseosta juuri kaivetulle tulvatasanteelle kylvetään. Puheissa on ollut myös kukkakaistan tekeminen, jolla saataisi samalla lisättyä luonnon monimuotoisuutta ja pörriäisiä, toteaa Virolainen.

 

Uuhikonojan kaksitasouoman kaivaminen
-Kaivutyöt ovat edenneet multavassa maassa ilman yllätyksiä, toteaa töiden edistymistä uoman reunalla seuraava maanomistaja Tomi Virolainen.

Kunnostus tuottaa seurantatietoa

Virolainen on ollut kunnostuksen edistymiseen tyytyväinen. Yhteistyö SYKE:n Samassa vedessä -hankkeen kanssa on mahdollistanut uusien menetelmien kokeilemisen. Hanke myös tuottaa paljon sellaista tietoa, josta ojitusyhteisö olisi omana työnä voinut vain haaveilla. Kunnostettavan uomaston veden laatua seurataan jatkuvatoimisella mittarilla. Lisäksi pelloilta otetaan kasvusto- ja maanäytteitä.  Niiden perusteella seuraan erilaisten toimien vaikutusta viljelyn typen ja fosforin peltotaseeseen sekä maan rakenteeseen. -Todella mielenkiintoista olla tällaisessa mukana ja nähdä ihan mittaustulosten pohjalta, miten uudet ratkaisut toimivat. Omasta lähiympäristöstä huolehtiminen on meille viljelijöille sydämen asia, lopettaa Virolainen.

 

Mies ottaa maanäytettä pellosta
Uuhikonojalla tehtävä kunnostus tuottaa monipuolista tietoa kaksitasouomien tehokkuudesta viljelyalueiden ratkaisuna. Samassa vedessä -hankkeessa otetaan näytteitä paitsi ojavedestä myös maa- ja kasvustonäytteitä ojanvarren pelloilta.

 

Tutustu Samassa vedessä -hankkeeseen www.samassavedessa.fi

 

 

Teksti ja kuvat: Ympäristöasiantuntija Satu Heino, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

 

Blogikirjoitus on osa Yhteinen Loimijoki -työtä. KVVY ry koordinoi vesienhoidon edistämistä Loimijoen alueella ja toteuttaa erilaisia neuvonta- ja kunnostushankkeita yhteistyössä alueen kuntien, Ely-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tutustu tarkemmin kvvy.fi/loimijoki.

Soita meille Soita meille