Kelhon kosteikko on malliesimerkki maanomistajan ja järvensuojeluyhdistyksen yhteistyöstä

Lempäälässä Mäyhäjärven suojeluyhdistys on jo usean vuoden ajan pyrkinyt parantamaan järven tilaa vesikasvien niitoilla ja talviaikaisella ilmastuksella. Ponnisteluista huolimatta järven ekologinen tila on heikentynyt ja väri ekologisen tilaluokituksen kartalla on muuttunut keltaisesta oranssiksi. Vuoden 2021 aikana suojeluyhdistys yhdessä maanomistajan kanssa toteutti Kelhossa kosteikkohankkeen, jonka tavoitteena on sekä Mäyhäjärven tilan parantaminen että maiseman ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Kävimme yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen Pirkkavedet-ryhmän kanssa ihastelemassa suojeluyhdistyksen ja maanomistajan välisen yhteistyön tulosta kesällä 2022.

Heikkotuottoisesta pellosta vesiluonnon keitaaksi

Mäyhäjärven yleiskunnostussuunnitelmassa Kelhon alue on tunnistettu mahdolliseksi kosteikkopaikaksi. Peltomaa alueella on paikoin vettynyttä ja vaikeasti viljeltävää. Myös maanomistaja Jukka Perttula oli pohtinut, mitä heikkotuottoiselle ja jopa rumalle alueelle voisi tehdä. Keväällä 2020 maanomistaja sekä Etelä-Suomen Salaojakeskuksen ja KVVY:n asiantuntijat tekivät alueella alustavan maastokatsauksen. Alueen muodonmuutos otti ensimmäiset kunnon askeleet, kun Jukka tilasi kosteikon teknisen suunnitelman.

Suunnitelman valmistuttua oli Mäyhäjärven suojeluyhdistyksen vuoro laittaa hihat heilumaan! Suunnitelman pohjalta suojeluyhdistys pyysi Pirkanmaan ELY-keskukselta lausuntoa mahdollisista luvista ja luontoarvoista sekä haki harkinnanvaraista avustusta kosteikon rakentamiseen.

-Vesilain mukaista lupaa ei onneksi tarvinnut hakea, mutta ennen kun rakentamistyön sai aloittaa, oli teetettävä viitasammakkoselvitys, Mäyhäjärven suojeluyhdistyksen Jere Mäkelä kertoo. Selvityksen pohjalta kosteikkosuunnitelmaa muokattiin hieman, ja kosteikko rakentui syksyn 2021 aikana.

Kesällä 2022 heikkotuottoisesta ja märkyydestä kärsivästä peltomaasta ei ollut enää tietoakaan. Tilalla oli vehreä ja monimuotoinen alue, kun kosteikkosuunnitelmassa olleet saarekekiemurat olivat heränneet eloon. Kosteikko ilahdutti myös maanomistajaa niin maisemallisesti kuin rakentamisessa saatujen maamassojen osalta.

-Kosteikon kaivutöissä kaikkinensa 15 000 kuutiota maata siirrettiin painuneille, heikkotuottoisille peltoalueille, ja jo tänä vuonna kyseisten alueiden viljeltävyys oli aivan eri luokkaa kuin ennen. Pinnalle on puskenut oikein hyvä oras, Jukka toteaa.

Mitä seuraavaksi?

Kosteikon rakentamisen jälkeen kosteikkoa on myös huollettava, ja tästä on sovittava yhdessä asianosaisten kesken. Myös kosteikon vesistövaikutuksia on oleellista arvioida. Jäämmekin seuraamaan, kohentuuko Mäyhäjärven vedenlaatu tulevina vuosina. Jo nyt maiseman monimuotoisuus on kohentunut kosteikon kautta ja tarjoaa elinympäristön myös eri eliöille.

Teksti: Hanna Arola, KVVY. Yläkuva: Elina Nystedt, KVVY.

Blogikirjoitus on osa Vauhtia vesienhoitoon II -hanketta. Vauhtia vesienhoitoon II -hankkeessa KVVY tarjoaa kunnostusneuvontaa Pirkanmaan alueen paikallistoimijoille ja ylläpitää alueellista vesistökunnostusverkostoa. Tutustu tarkemmin https://kvvy.fi/yhdistys/vauhtia-vesienhoitoon-ii/.