Kalastustiedustelut
Kalastustiedustelun avulla kerätään tietoa vapaa-ajan kalastuksesta, eli tietoa tavallisten ihmisten kalastuksesta, olipa se sitten vaikkapa onkimista tai verkkopyyntiä. Tiedustelulla voidaan tavoittaa erityyppisiä kalastajia ja tuloksista saadaan kokonaiskuva tutkimusalueen kalastuksesta. Kalastustiedustelujen avulla seurataan kala- ja rapukantojen tilaa, istutusten tuloksellisuutta sekä kalastusta ja ravustusta haittaavia tekijöitä.
Aiemmin vapaa-ajan kalastuksen sijaan puhuttiin kotitarvekalastuksesta ja virkistyskalastuksesta. Vapaa-ajan kalastajien joukko on hyvin laaja. Osa kalastajista käy kalassa taajaan pitäen vaikkapa talviverkkoja. Useat vapaa-ajan kalastajat onkivat tai pilkkivät mahdollisesti hiukan harvemmin. Vapaa-ajan kalastajia on runsaasti ja siten sisävesillä suurin osa saaliista kertyy juuri vapaa-ajan kalastuksesta. Vaikka yksittäisen kalastajan saalis on pieni, saalista kertyy yhdessä enemmän kuin ammattikalastuksesta.
Kokonaiskuva tutkimusalueen kalastuksesta
Kalastustiedustelulla halutaan selvittää tutkittavalta alueelta kuinka moni kalastaa, millaista saalista saadaan ja miten paljon. Lisäksi kysytään vastaajien käsityksiä eri tyyppisistä haitoista kalastukselle. Kalastustiedustelua ei lähetetä joka ainoalle esimerkiksi kalastusluvan lunastaneelle kalastajalle, vaan suuresta joukosta valitaan satunnaisesti osa tiedustelun saajiksi. Tästä ryhmästä toivotaan mahdollisimman monen vastaavan, koska kokonaiskuva on tärkeä. Tulosten kannalta vain vähän tai ei ollenkaan kalastaneiden vastaukset ovat yhtä arvokkaita kuin erittäin ahkerien kalastajien vastaukset, koska tutkimusalueen kalastajamäärän laskemiseen tarvitaan tietoa kalastaneiden ja kalastamattomien suhteesta.
Tiedustelut perustuvat erityyppisiin osoitelähteisiin. Tiedustelun mukana seuraavassa saatekirjeessä on mainittu, mistä osoitteet tiedustelua varten on saatu. Pääosa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tiedusteluista perustuu kalastuskunnilta tai kalastusalueilta saatuihin luvanmyyntitietoihin. Toinen vaihtoehto on, että osoitteet poimitaan satunnaisesti väestörekisteristä.
Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti
Yksittäistä henkilöä koskevia tietoja ei anneta ulkopuolisille, vaan vastauksista muodostunutta aineistoa käsitellään tutkimusaluetta kuvaavana otoksena. Rekisterin henkilötietoja käytetään kyselylomakkeiden postituksessa. Yhteystietorekisterin pitämisestä on laadittu henkilötietolain (523/99) 10 ja 24 §:n mukainen tietosuojaseloste.
Tiedusteluihin vastaamisessa tärkeää
Vastauksesta tulisi ilmetä pääasiallinen kalastuspaikka. Postitustiedot perustuvat usein lupatietoihin. Lupa-alue ja tutkimusalue ovat kuitenkin vain harvoin yhteneväisiä. Kun tuloksista tehdään päätelmiä, on tärkeää, että aineisto on peräisin tutkittavalta alueelta. Näin voidaan varmistua, että tulokset kuvaavat tutkittavan alueen tilannetta. Usein tutkimusalue on jaettu pienempiin osa-alueisiin, joiden tuloksia vertailemalla voidaan saada selville mahdollisten kuormittajien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastushaittoihin. Myös tästä syystä vastaajan ilmoittama pääasiallinen kalastuspaikka on tärkeä. Tutkimusalue on rajattu tiedustelulomakkeen viimeisen sivun karttaan, johon vastaajia pyydetään merkitsemään rastilla pääasiallinen kalastuspaikka.
Kalastustiedusteluilla selvitetään kilomääräisiä saaliita. Saalistiedot tulee merkitä numeerisesti niin, ettei niistä synny tulkintavirheitä. Mikäli vastaaja ei ole ilmoittanut kala- tai rapusaaliitansa numeerisesti, vaan on käyttänyt vastauksessaan ilmaisuja esim. paljon/vähän, saalistietoja ei voida käyttää hyväksi ja näin ollen vaivannäkö on ollut molemmin puolin turhaa.
Muistiin perustuvat saalistiedot ovat usein jonkin verran epätarkkoja, mutta kalastajan itsensä tekemä arvio kalansaaliin ja kalastuksen määrästä on kuitenkin suuruusluokaltaan oikea ja tiedot ovat riittäviä suhteellisen luotettavien tulosten saamiseksi. Hiukan epätarkkakin arvio on arvokkaampi kuin tilanne, jossa saaliin määrää ei ole arvioitu lainkaan.
Ongelmia
Kokonaiskuvan kannalta kaikki vastaukset ovat arvokkaita. Siksi myös ne vastaukset, joissa ilmoitetaan, että ei ole lainkaan kalastettu kysyttynä vuonna tutkimusalueella tai on kalastettu tai ravustettu vain vähän ovat tärkeitä.
Puutteellisten nimi- ja osoitetietojen vuoksi kysely ei aina kuitenkaan osu oikealle henkilölle. Vastaanottaja on voinut menehtyä kuluneen vuoden aikana tai mahdollisesti joku henkilö ei halua vastata kyselyyn. Jotta säästyttäisiin molemminpuoliselta vaivalta, edellä mainituissa tilanteissa voit toimia seuraavasti:
- Palauta lomake vastauskuoressa, jonka postimaksu on jo valmiiksi maksettu, varustettuna ilmoituksella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu tai vastaanottaja on kuollut tms.
- Soita yhdistykseemme (p. 03-2461 111) ja kerro kuka on kyselyn vastaanottaja, mistä vesialueesta on kysymys ja miksi vastaaminen ei onnistu.
- Laita meille sähköpostia ja kerro kuka on kyselyn vastaanottaja, mistä vesialueesta on kysymys ja miksi vastaaminen ei onnistu.