Pitkäjänteistä työtä Mäyhäjärven parhaaksi

Pari vuotta sitten haastattelimme Lempäälän Mäyhäjärven suojeluyhdistyksen Sari Lintusta ja Jere Mäkelää. Tuolloin kaksikko oli elvyttänyt Mäyhäjärven suojeluyhdistyksen ja aloittanut työt järven tilan parantamiseksi. Nyt kysyimme heiltä, ovatko vesikasvillisuuden poisto ja Mäyhäjärven syvänteiden ilmastus tuottaneet tulosta, sekä mitkä ovat suunnitelmat tuleville vuosille.

Yhteistuumin niittotalkoisiin tänäkin kesänä!

Tuulisena heinäkuun iltapäivänä väkeä kokoontuu Mäyhäjärven rannalla sijaitsevan Kelhonkartanon parkkipaikalle. On taas se aika kesästä, kun Mäyhäjärven suojeluyhdistys tiedottaa tulevista vesikasvillisuuden niitoista sekä muista järven eteen tehtävistä kunnostustoimista. Tänäkin kesänä tiedossa on noin viikon rupeama ja tarkoituksena on niittää ennen kaikkea ulpukkaa. Paikallisille niittotalkoot ovat jo tuttua puuhaa kahdelta aiemmalta kesältä. Meillä on oikein hyvä talkooporukka, mutta toki mukaan mahtuu aina lisää Mäyhäjärven tilan parantamisesta kiinnostuneita henkilöitä, Mäyhäjärven suojeluyhdistyksen sihteeri Sari Lintunen vinkkaa tilaisuuden jälkeen tehdyssä haastattelussa.

Suojeluyhdistyksen tiedotustilaisuus kokosi paikalle Mäyhäjärven tilasta kiinnostuneita paikallisia. Kuva: Hanna Arola, KVVY ry.

Kuten monet muutkin vesistökunnostustoimet, myös vesikasvillisuuden niitto on pitkäjänteistä työtä. Jo pari vuotta sitten Lintunen ja Mäkelä tuumivat, että palkinto uurastuksesta odottaa kenties vasta vuosien päässä. Onko kahden vuoden peräkkäinen niittotyö kuitenkin jo tuottanut hedelmää Mäyhäjärvellä?

– Kasvillisuuden hillitseminen vaatinee edelleen vielä paljon työtä, sillä kasvillisuus ei ole merkittävästi vähentynyt Lintunen kertoo. Vedenlaatu näyttäisi kuitenkin olevan tänä vuonna aiempia vuosia parempi, mutta syitä tähän on vaikea sanoa, hän jatkaa.

Niittojen lisäksi yhdistys on myös tehnyt Mäyhäjärven talviaikaista ilmastusta järven syvännealueilla asentamalla ilmastimet aina alkuvuodesta. Viime talvena asennus ei onnistunut heikkojen jäiden takia, Lintunen toteaa.

Riesana myös kanadanvesirutto

Mäyhäjärvellä harmina on myös vieraslaji kanadanvesirutto. Kyseinen uposkasvi on varsin viheliäinen, sillä se pystyy lisääntymään jo pienistäkin verson paloista. Tästä syystä sen niittoa ei suositellakaan. Mäyhäjärvelläkään ei ole löydetty ratkaisua kyseisen kasvin laajamittaiseen hillintään ja Lintusen mukaan vesiruttotilanne onkin pysynyt samana viime vuosien ajan. Omassa rannassa tehtävään vesiruton poistoon hän ja Mäkelä ovat havainneet parhaaksi menetelmäksi käsipelillä tehtävän ”haavimisen” isolla vahvalla haavilla. Yleisenä neuvona Lintunen kuitenkin toteaa, että jos vesiruttoa ei ole hirveästi, niin tällöin kannattaa miettiä, onko poisto lainkaan tarpeen. Toki ravinteiden poistuminen kasvimassan mukana on oleellista, hän jatkaa.

Vieraslaji kanadanvesirutto. Kuvat: Hanna Arola, KVVY ry

Sinnikäs työ Mäyhäjärven eteen jatkuu

Tulevina vuosina suojeluyhdistys pyrkii jatkamaan työtä Mäyhäjärven tilan parantamiseksi. Yleisötilaisuudessa keskustelut kääntyvät nopeasti siihen, mitä muuta niittojen ja ilmastuksen lisäksi Mäyhäjärven tilan eteen voisi tehdä. Jatkotoimista on keskusteltava asiantuntijoiden kanssa huomioiden suojeluyhdistyksen resurssit, Lintunen toteaa. Lisäksi toiveissa on onnistua syventämään yhteistyötä maanomistajien kanssa ja löytää yhdessä hyviä ratkaisuja, joilla parantaa Mäyhäjärven tilaa.

Mäyhäjärven suojeluyhdistys ry

Teksti: Hanna Arola, KVVY ry

Kuvat: Yläkuva: Sari Lintunen, Mäyhäjärven suojeluyhdistys ry, kuvat tekstissä: Hanna Arola, KVVY ry

Blogikirjoitus on osa Vauhtia vesienhoitoon II -hanketta. Vauhtia vesienhoitoon II -hanke on KVVY ry:n ja Etelä-Suomen Salaojakeskuksen yhteishanke, jossa tarjotaan kunnostusneuvontaa Pirkanmaan alueen paikallistoimijoille ja ylläpidetään alueellista vesistökunnostusverkostoa. Tutustu tarkemmin https://kvvy.fi/yhdistys/vauhtia-vesienhoitoon-ii/.