Pohjavesi on Suomen ylpeyden aihe 

KVVY Yhdistyksellä kesän ajan työskentelevä hankeassistentti ja geotieteiden maisteriopiskelija Ella Ketola tekee erilaisia teemakarttoja ja tarkastelee hankkeisiin liittyvää paikkatietoaineistoa. Tällä hetkellä Ketola on suurimmaksi osaksi mukana pohjavesiin liittyvissä hankeasioissa, erityisesti Ikaalisten reitin vesienhoitotyössä pohjavesiasiat on nostettu huomion kohteeksi. KVVY Yhdistyksen kesätyöntekijä ja viestintäapulainen Aaro Kajas haastatteli Ketolaa pohjavesiin liittyvistä asioista.

Mitä on pohjavesi? 

– Pohjavettä on kaikki maanpinnan alla oleva vesi, joka täyttää maa- ja kallioperän huokoset, Ketola selittää. Pohjavesi on yleensä hyvin puhdasta, sillä se suodattuu luontaisesti maakerrosten läpi. Pohjavettä on kahta erilaista, tavallinen pohjavettä ja tekopohjavettä. Pohjaveden ja tekopohjaveden ero piilee siinä, että tavallisen pohjaveden määrää on lisätty keinotekoisesti imeyttämällä maahan joki- tai järvivettä. Tällöin maahan imeytetystä pintavedestä tulee tekopohjavettä, joka on lähes yhtä puhdasta kuin tavallinen pohjavesi. 

Kuntien vesilaitokset suosivat raakavetenä enemmän tavallista pohjavettä kuin tekopohjavettä, sillä tavallinen pohjavesi on jo valmiiksi puhdasta. Noin kaksi kolmasosaa vesilaitosten jakamasta vedestä onkin pohjavettä, mutta siitä runsas neljäsosa on tekopohjavettä (vesi.fi). Vaikka pohjavettä on lähes kaikkialla, on vain tiettyjä pohjavesimuodostumia, joista vesilaitokset voivat pumpata vettä talouskäyttöön.  

Mihin pohjavettä tarvitaan tai käytetään? 

Pohjavettä tarvitaan moneen asiaan, ja sitä myös käytetään erilaisissa käyttötarkoituksissa. Ihmiselle puhdas pohjavesi on todella tärkeä luonnonvara, sillä se sopii hyvin juomavedeksi jo sellaisenaan. Pohjavettä käytetään myös muuna talousvetenä ja suurin osa Suomen talousvedestä onkin pohjavettä. Pohjavesi on siis oleellinen osa jokaisen arkea, vaikkei sitä tulisi ajatelleeksi. Ihmisen lisäksi myös luonto tarvitsee pohjavettä. 

– Esimerkiksi vesiekosysteemit, kuten lammet ja joet ja sitä kautta erilaiset kasvit ja eläimet voivat olla riippuvaisia pohjavedestä, kertoo Ketola. Pohjaveden hyvä vedenlaatu ja viileys luo uniikin ympäristön, joka voi olla elinehto joillekin eläimille ja kasveille. Tällaisia eläimiä ovat muun muassa raakku eli jokihelmisimpukka ja sen väli-isäntälaji taimen. Raakku vaatii puhtaan ja luonnontilaisen joen selvitäkseen, joten pohjavesivaikutteinen puro on sille oiva elinympäristö. Sekä raakku että taimen ovat siis hyvin riippuvaisia pohjavesivaikutteisista puroista ja joista. Myös monet kasvit tarvitsevat kirkkaampaa ja puhtaampaa vettä selvitäkseen. 

Pohjaveden tilasta, laadusta ja määrästä tarvitsee olla tietoinen, koska pohjavesi on yksi merkittävimpiä luonnonvaroja Suomessa. Tästä syystä pohjaveteen liittyvä tutkimus on erittäin tärkeässä asemassa. Tutkimusten avulla voidaan selvittää pohjavesimuodostumien antoisuutta, pohjaveden laatua ja uusiutumisnopeutta. Pohjavesitutkimuksen ansioista voimme myös ymmärtää minkälaisia riskejä pohjavesivaroihin voi kohdistua ja miten niitä voitaisiin ehkäistä. Vain kokonaisvaltaisella tarkastelulla ja tehokkaalla pohjavesien suojelulla voidaan taata tämän tärkeän luonnonvaran kestävä käyttö jatkossakin. 

Miten pohjaveden tilaa ja määrää seurataan? 

– Pohjaveden tilaa ja määrää seurataan monella eri tavalla. Määrää voidaan mitata tekemällä kairauksia, tutkauksia ja pohjaveden pinnan mittauksia pohjavesimuodostumille, Ketola kertoo. Pohjaveden tilaa seurataan eri puolilla Suomea sijaitsevilla pohjavesiasemilla. Pohjavesiasemat keräävät mittaustuloksista saatua tärkeää tietoa, joista voidaan päätellä eri aineiden pitoisuuksia pohjavedessä.

– Esimerkiksi geofysikaalisilla mittauksilla, kuten painovoimamittauksilla voidaan selvittää mm. pohjavesimuodostumien laajuutta, Ketola selittää. Pohjaveden pintaa voidaan mitata havaintoputkista manuaalisesti tai automaattisten mittalaitteiden avulla. Havaintoputket ovat pystysuorassa maahan asennettuja putkia, joihin voidaan asentaa erilaisia sensoreita. Näin pysytään seuraamaan esimerkiksi pohjaveden pinnan vaihteluita. 

Pohjavedessä olevien aineiden pitoisuuksia ja sitä kautta pohjaveden laatua voidaan tutkia vesinäytteiden avulla. Valtakunnallisilla pohjavesiasemilla otetaan vesinäytteet 2–4 kertaa vuodessa riippuen pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluista. Pohjavesiasemat ympäri Suomea pyrkivät saamaan ainakin yhden vesinäytteen pohjaveden pinnankorkeuden ollessa matalimmillaan ja yhden pinnankorkeuden ollessa korkeimmillaan. Näin saadaan laajempi ja tarkempi kuva pohjaveden laadusta. 

Mihin pohjavettä yleensä muodostuu ja miksi? 

Suomessa on monia jääkauden aikaansaamia muodostumia, kuten harjuja ja reunamuodostumia, jotka ovat otollisia alueita pohjaveden muodostumiselle. Harjut ovat muodostuneet, kun jäätikön alla tai sisällä virrannut jäätikköjoki on kuljettanut ja kasannut tunnelin uoman pohjalle karkeaa maa-ainesta, kuten hiekkaa ja soraa. Jääkauden aikaisten jäätikköjokien aineskuorma on ollut valtava, joten jäljelle jääneet harjumuodostumat erottuvat usein ympäristöstään. Reunamuodostumat ovat syntyneet, kun jäätikkö on ollut hetken paikallaan, jolloin sen reunaan on kasautunut karkeaa maa-ainesta. Suomen tunnetuimmat reunamuodostumat ovat Salpausselät ja harjuista esim. Pyynikinharju ja Punkaharju ovat monelle tuttuja.  

– Jäätikköjokiuomiin ja jäätikön reunalle kertynyt maa-aines on siis sellaista karkeaa sora- ja hiekka-ainesta, joka on hyvin huokoista ja vedenjohtavaa, Ketola selittää. Myöhemmin jäätikön sulaessa aluetta peittänyt meri on kasannut näiden muodostumien ympärille savi- ja silttialueita, joiden vedenjohtavuus on hyvin huono. Pohjavesi muodostuu sadannasta ja pintavalunnasta imeytyen huokoiseen materiaaliin, kuten niihin sora- ja hiekkavaltaisiin harjuihin. Huonosti vettä läpäisevillä savi- ja silttialueilla vesi kulkeutuu pintavaluntana jokiin tai järviin. 

Mitkä seikat vaikuttavat pohjaveden määrään, laatuun ja siitä hyötyviin eliöihin? 

Monet asiat voivat vaikuttaa ja vaikuttavatkin pohjaveden laatuun, tilaan ja määrään. Pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavat vuodenkierrot, lumien sulamisvedet ja sateen määrä. Varsinkin pitkät kuivuusjaksot tai pohjaveden runsas käyttö alentavat pohjaveden pinnankorkeutta. Myös maa-aineksen otto ja maaperän voimakas muokkaus voi vaikuttaa peruuttamattomasti pohjaveden laatuun, maaperän imeytymiskykyyn ja pohjavesivirtauksiin. Seurauksena voi aiheutua tulvariskiä ja muita veden kiertokulun ongelmia. 

– Harjut ovat todella suosittuja maanottopaikkoja, koska nimenomaan harjut koostuvat hyvästä rakennusmateriaalista eli karkeasta maa-aineksesta kuten sorasta ja hiekasta, Ketola kertoo. Maa-ainesta tarvitaan rakennusten ja teiden perustuksiin, joiden rakentamiseen kaupungistuminen aiheuttaa painetta. Kaupunkien laajeneminen aiheuttaa painetta myös vedentuotantoon, jolloin riskinä on pohjaveden liikapumppaus. Tällöin pohjavesivaikutteisten jokien vesimäärä voi vähentyä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti koko jokiekosysteemiin. 

Siksi onkin tärkeää, että pohjavesiä tutkitaan, niiden alueilla tapahtuvaa toimintaa seurataan ja vesivarojen käyttöä säännöstellään. Loppujen lopuksi keskeisin tavoite on kuitenkin suojella sekä pohjavesivaroja että niiden käyttäjiä, jotta kestävä vesivarojen hyödyntäminen olisi mahdollista myös tulevaisuudessa. 

Teksti: Aaro Kajas, KVVY Yhdistys

Avauskuva: Kosti Keistinen, Pixabay