Renstrandträsket järven kokonaisvaltainen kunnostushanke
Julkaistu: 12.02.2021Kategoriat: Asiantuntijalta, Vesiviesti-blogi
Porvoon Järvikylässä Renstrandträsket järvi oli hyvää matkaa kasvamassa umpeen. Järven suojeluyhdistys oli ajatellut, että järven tilaa voitaisi parantaa vedenpintaa nostamalla. Suunnittelija Mikko Ortamala Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta kutsuttiin apuun miettimään kunnostusvaihtoehtoja. Suunnittelun lähtökohtana oli aiemmin tehty yleiskunnostussuunnitelma. -Lähdin kunnostussuunnitelman mukaisesti kartoittamaan, millä edellytyksillä järven vedenpinnan nostaminen olisi mahdollista. Hyvin nopeasti totesin, että pengertämällä nosto kyllä onnistuisi, mutta kustannukset karkaisivat aivan liian suuriksi, kertoo Ortamala suunnittelun lähtökohdista.
Ojitusyhteisöllä ja suojeluyhdistyksellä yhteiset tavoitteet
-Kohteen onni oli, että samat maanomistajat toimivat sekä järven suojeluyhdistyksessä että ojitusyhteisössä. Aika nopeasti ajatus kääntyikin vedenpinnan noston sijaan kokonaisvaltaisempaan vesienhallinnan suunnitteluun, toteaa Ortamala. Tavoitteeksi asetettiin järveen kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen sekä peltojen viljelyedellytysten turvaaminen tulvia hillitsemällä ja peruskuivatusta parantamalla. Keskustelujen ja maastokäyntien jälkeen kokonaisuudeksi hahmottui tehdä kolmen Renstrandträsket järven laskuojan suulle monimuotoiset allasrakenteet, korjata liian korkealle jääneet tierummut, perata järven lasku-uoma auki ja tehdä siihen 2-tasouomarakenteella tilaa tulvalle. Lisäksi järven haasteena oli vuotava vanha puupato, joka päästi järven vedenpinnan laskemaan alle luparajan. Kokonaisvaltaisen kunnostuksen yhteydessä myös vanha pato korjataan luonnonmukaiseksi pohjapadoksi, josta myös kalat pääsevät nousemaan Renstrandträsketiin. Vaikka vedenpintaa ei nyt nostetakaan, ei vesi enää karkaa järvestä kuivanakaan aikana. Ojitusyhteisö on jättänyt syksyllä ojitustoimitushakemuksen Ely-keskukseen. Kunnostussuunnitelman toteuttamiseen on tarkoitus hakea myöhemmin Makera avustusta.
Tavoitteet tarkentuvat toimiksi maastossa
Ortamalan vinkki kunnostusta suunnitteleville on lähteä liikkeelle avoimesta vuoropuhelusta eri tahojen välillä. Yleensä kunnostushanke etenee sitä jouhevammin, mitä paremmin löydetään kokonaisuus, josta kaikki kokevat hyötyvänsä. Suunnittelualueen korkeussuhteiden mittaaminen on oleellista hankkeen alkuvaiheessa, jotta saadaan haarukoitua alueelle soveltuvat menetelmät ja rakennettua kustannustehokas kokonaisuus. – Renstrandträsketin kohde on hyvä esimerkki siitä, miten aktiivisella vuoropuhelulla ja asiantuntevalla suunnittelulla löydettiin kustannustehokas kokonaisuus, joka yhdistää tuotantotalouden, virkistyskäytön ja kalatalouden tarpeet tiiviiksi kokonaisuudeksi, toteaa Ortamala tyytyväisenä. -Ja olihan tuosta edellisestä peruskunnostuksesta jo aikaakin. Tiettävästi Renstrandträsketin pääuoma on viimeksi kaivettu kokonaisuudessaan vuonna 1933.
Tutustu tarkemmin maankuivatukseen ja ojitukseen
Valtakunnallinen karttapalvelu ojitusyhteisöistä
Teksti: Satu Heino, KVVY ry