Sähkökoekalastus apuna taimenkannan hoitamisessa

Kokenut näytteenottaja Markku Nieminen sekä kalastotutkijat Sami Ojala ja Heikki Holsti marssivat laukkuineen ja laitteineen joen rantaan. Joen virta pyörteilee hiljalleen, pohjan kivet näkyvät selvästi.

– Veikkauksia, tuleeko taimenia? – Kyllä tulee.

Kahluuhousuihin sonnustautuneet Sami ja Markku ottavat varusteensa, toinen haavin ja toinen sähkökoekalastuslaitteen, ja astelevat Näsijärveen laskevaan jokeen. Vettä on noin polviin saakka. Heikki puolestaan valmistautuu koekalastussaaliin tutkimiseen rantapenkereellä, ja seuraa myös, että koekalastustilanne sujuu hyvin. On odottavan hiljainen hetki, kun miehet aloittavat sähkökoekalastuksen pienen pirkanmaalaisen joen uomassa.

Miehet kulkevat uomassa varovasti ja haravoivat katseellaan liikettä pohjasta, kivien takaa ja varjoista.

Sähkökoekalastus on välinekalastusta parhaimmillaan

Nyt tehtävillä koekalastuksilla kartoitetaan taimenien esiintyvyyttä yhteistyössä Näsijärven kalatalousalueen kanssa tarkkaan määritellyillä koealoilla. Sähkökoekalastuksen avulla voidaan selvittää myös, miten taimenen mätirasiaistutukset ovat onnistuneet. Koekalastuksessa käytettävän laitteen toiminta perustuu veteen upotettavien elektrodien avulla luodun sähkökentän vaikutukseen. Laitteeseen kuuluva, varren päässä oleva pieni haavi on anodi, jota kohti sähkökenttä pakottaa kalat uimaan, jolloin kalat on helpompi pyydystää. Toinen haavimies tarvitaan avuksi nostamaan kalat talteen.

Siellä molskahtaa, ja ensimmäinen kala siirtyy koekalastushaavista Samin haaviin. – Simppu!

Ja lisää simppuja. – On hyvälaatuinen, hapekas vesi, valaisee Heikki rannalta. Elinolot ovat paremmat kuin viimeksi, miehet pohtivat. Vesi on kirkasta, ja aarnimetsän kaltainen ympäristö kaartuu virran ylle. Taimenellekin olisi hyvät olosuhteet, vaikka samalla mietitään, mikä mahtaa olla vuosina 2018 ja 2019 vallinneiden kuivien kesien vaikutus taimenkantaan.

Mutta nyt räpsähti kiven takana. – Se oli kyllä taimen!

Sähkökoekalastuksen saalis palautetaan elävänä vesistöön

Kun koeala on kalastettu, kalat lasketaan, mitataan ja punnitaan. Muut kalat vapautetaan rannalla olevasta vesisaavista takaisin veteen, mutta yksi joukossa oleva taimen saa erikoiskohtelun. Sen selkään laitetaan t-ankkurimerkki, jonka koodin avulla muualle vaeltava kala on myöhemmin yksilöitävissä.

Aina kun merkitty taimen tulee saaliiksi, olisi tutkimuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää toimittaa merkki sekä kalan pyyntitiedot Luonnonvarakeskukseen. Merkkipalautuksia saadaan vähän kalastajilta, sillä vain  noin 5 prosenttia merkeistä palautuu.

– Jos yhdestäkin merkitystä kalasta on havainto, sekin on tärkeä, toteaa Heikki.

Merkitsemisen jälkeen evän kärjestä leikataan saksilla pieni pala, josta saadaan DNA-näyte. Näytteen avulla selviää taimenen perimä, mikä auttaa taimenkantojen kartoittamisessa ja hoidossa. Heikin rauhallisista otteista huokuu kunnioitus kaloja kohtaan, näyttää, kuin taimenta hoivattaisiin. Kun toimenpiteet on suoritettu, taimen vapautetaan.

– Välillä sähkökoekalastuksia kohtaan esitetään kritiikkiä, sanotaan, että menetelmässä kalat kärsivät. Pitäisi ajatella, että näillä pienillä toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan suureen kokonaisuuteen, kokonaisen lajin säilymiseen, muistuttaa Heikki.

Koekalastuksilla seurataan kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia

Tullaan seuraavalle koealalle, joka virtaa hieman vuolaammin. Made, ahvenia, kivisimppuja, pari särkeä. Myös taimenia tulee lisää. Ne mitataan ja punnitaan. Taimenen pituus antaa viitteitä yksilön iästä. Nyt saatujen taimenten strategiset missimitat ovat: 431 g/35 cm, 283/29, 61/18,4, 66/18,8, 72/19,8, eli kaloista kolme 1-vuotiasta ja kaksi kaksivuotiasta. Tiedot kirjataan tarkkaan ylös, ja toimenpiteiden lopuksi kalat päästetään takaisin jokeen.

– Hieno tulos, iloitsee Heikki. – Kunnostustoimenpiteet ovat tehonneet.

Markun neuvot sähkökoekalastukseen:

• suunnitelman koekalastuksen toteuttamisesta tekee asiantuntija, esim. kalastotutkija tai limnologi
• sähkökoekalastus on standardoitu tutkimusmenetelmä, joka vaatii ELY:n luvan erityismenetelmän käyttämiseksi sekä ilmoituksen vesialueen omistajalle
• sähkökoekalastusta suorittavilla henkilöillä on oltava asianmukainen koulutus: EA1 ja sähkötyöturvallisuuskurssi suoritettuna sekä asiantuntemus menetelmän käyttöön ja kalojen käsittelyyn ja tutkimiseen
• koekalastus suoritetaan tarkasti määritellyllä koealalla
• kalojen lajit, pituudet ja painot määritetään ja kirjataan tarkasti, ja ilmoitetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin, jossa ne ovat tutkijoiden ja viranomaisten käytettävissä
• kalat palautetaan vahingoittumattomina takaisin veteen

Teksti ja kuvat: Hanna Määttänen

Blogikirjoitus on osa KVVY:n viestintäharjoittelija Hanna Määttäsen toimittamaa ”Näytteenottajan matkassa”- sarjaa, jossa tutustutaan KVVY:n näytteenottajien työhön ja erilaisiin näytteenottomenetelmiin.